Tulitehoa.fi Asiaa energiatehokkuudesta ja kilpailukyvystä

Missä menee korrektiuuden raja Puheenvuorossa?

  • Missä menee korrektiuuden raja Puheenvuorossa?

http://rikureinikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232552-keittiolabrakokeita-...

"Ja ulkoseinän johtumislämpöhäviöihin tuo tökötti ei todellakaan voi vaikuttaa. Aivan vitsi koko jätkä. Kusettaja."

Ei kovin kohteliasta, sanoisin.

Mitä muut ovat mieltä?

 

http://villevalkama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232614-missa-menee-korrekti...

Tulkitsen Riku Reinikan 5.3.2017 kello 13.19 kirjoittaman kommentin viralliseksi anteeksipyynnöksi ja hyväksyn sen.

 

-----

Riku Reinikka 5.3.2017 13:19

"Kävin Valkaman kanssa tänään pitkän puhelinkeskustelun ja totean sen pohjalta, että ymmärrän nyt miten Valkama tätä kokonaisuutta ajattelee.

Se teoria on oikeasti mielenkiintoinen, mutta vaatii tuekseen mittausjärjestelyjä joista tuo teoria olisi todennettavissa.

Ja näiden mittausjärjetelyjen järjestäminen tuon teorian pitävyyden selvittämiseksi ei ole aivan yksinkertainen juttu..

Tätä ajatusta ei ehkä kuitenkaan kannata kokonaisuudessaan tyrmätä, mikäli öljynkulutuksen muutos on tosiaan tuota luokkaa kun on ilmoitettu. Ja tosiaan tomaatinviljelijä vakuuttaa asian olevan juuri näin ja vakuuttaa itsekkin hämmästyneensä ja ettei itsekkään ymmärrä miten se on edes mahdollista.

Valkamalla saattaa tuossa ollakkin pointtinsa tosin tuon ilmiön selitys ja vaikutukset vaatii enemmän tutkimista kuin mitä on mahdollista suorittaa ihan kevyesti.

Lähtökohtaisesti kuitenkin se mikä tässä on se ehkä ratkaisevin tekijä on se kattilan lämmönluovutuspinnan lämpötila kun se on vettä vasten. Se kuitenkin on se pinta joka prosessiin päin säteilee. Ja sen säteilyn spektri olisi tiedettävä, jotta voidaan arvioida tai tutkia onko siinä olemassa joku aallonpituusalue joka voi edetä vedessä merkittävissä määrin. Ja voiko vesi ja etenkin sen pintakerros toimia sitä säteilyä heijastavana pintana putkistossa. Jolloin vesi toimisikin "peilinä" ei sitä säteilyä absorboivana aineena..

Korjaan vielä tuota aiempaa viestiäni tuon säteilyn aallon pituuksiin, siis tilanne on juuri niin päin että vettä jollain tavalla läpäisevät aallonpituudet ovat peräisin korkella lämpötilalla säteilevästä lähteestä ei alle huonelämpötilan. Ajatuskatkos. Tuo säteilypuoli kun ei ole mun vahvinta aluetta, mutta kyllä se tästä.

Mitä ensisijaisesti tarvitaan on tieto siitä voiko vettä vasten oleva kappale olla lämpötilaltaan sellainen että se säteilee tuollaisella alueella vai ei. Ja miten vesi todellisuudessa noita aallonpituuksia absorboi..

Tarvittaisiin nyt jonkinlainen taulukko siitä minkälaista aallonpituutta missäkin lämpötilassa säteillään. Jos aktiivisia asiasta kiinnostuneita on niin sellainen ois hyvä löytää jostain.

En ole tarkastanut mutta FLIR ilmeisesti mittaa aallonpituuksia alle 270 astetta lämpötiloista, koska suurempia lukemia siitä ei ole saatu selvästi kuumemmillakaan pinnoilla.

Kuitenkaan tämänkään alueen säteily ei tullut läpi kuvauksessa jossa padan pohjalla oli vain hieman vettä ja pohja osittain kuivunut. Eikö niiden ois pitäny tulla läpi vedestä?

480 astetta on wikipedian mukaan "himmeä punahehku", joka ilmeisesti aivan näkyvän valon rajoilla säteilevän kappaleen lämpötila.

Mun mielestä se pinta ei voi olla merkittävästi vettä kuumempi koska se veisi mun nähdäkseni pohjan pois nestejäähdytykseltä... Eli se mun näkemyksen mukaan energia siirtyy johtumalla veteen niin tehokkaasti että pinnan lämpötila ei voi olla paljonkaan vettä kuumempi.

Edelleen kuitenkin pidän mahdottomana että tuota ainetta käyttämällä ulkovaipan johtumishäviöt pienentyisivät.

Mutta kyllä tästä kannataa Valkaman kanssa pyrkiä käymään keskustelua, ilmiön todentaminen, mikäli se on tosi, on vaikeaa mittausteknisesti...

Mutta on noissa lupauksissa silti sellaisia juttuja joita ei kyllä parhaalla tahdolla voi mahdollisina pitää.

Ehkäpä kuitenkaan ihan kusettajaksi tätä kaveria ei kannata leimata. Ennemminkin kannattaa avoiminmielin lähteä pohtimaan voisiko kuitenkin olla mahdollista..

Kehotankin siis keskustelijoita malttamaan mielensä ja olemaan rakentavia. Valkamaa voisi jokainen yrittää auttaa tämän homman tutkimisessa, oli sen tutkimisen lopputulos mikä hyvänsä. Se ihan selvästi on tuotteensa takana ja vakuuttunut sen toimivuudesta noissa käytännön sovellutuksissa joista hänellä on kokemusta.

Pienenä yrityksenä tuon teorian todistamiseen ei kuitenkaan ole välttämättä taloudellisia resursseja ja mittaustavan miettiminenkin vaatii huolellisuutta.

Tämä teoria siis haastaa myös mittaustekniikan, lähtien aina vedenlämpötilan mittaukseen käytettävän mittapään kyvystä absorboida juuri tuota kyseistä aallonpituutta.

Olenkin lupautunut auttamaan noissa pohdinnoissa sikäli kun mun ymmärrykselle / osaamiselle noissa systeemeissä on käyttöä. Toki viisaampiakin löytyy, mutta aina on kiva haastaa omaa osaamista ja ajattelua.

Edelleen olen hyvin skeptinen asian suhteen. Mutta jännä juttu kuitenkin.."

 

----

 

Kiitos.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (160 kommenttia)

Ville Valkama
Ville Valkama

http://villevalkama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/21618...

"Todella julkeaa valehtelua. IR-säteily ei taatusti kulje palopesästä viljaan ilman välittäjäaineita."

Mitenkäs se sitten kulkeutuu auringosta avaruuden tyhjiön läpi maapallon ilmakehään ja edelleen maan pinnalle asti absorboituen tai heijastuen maanpinnalla ?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ehkä auringon ja maan välille ei ole tajuttu rakentaa terässeiniä, tai muita lämpösäteilyä läpäisemättömiä rakenteita? Auringon valolta ja lämpösäteiltäkin pääse kyllä piiloon esimerkiksi öljykattilan palotilassa, viljankuivaajan sisällä, tai vaikka lippalakin alla.

On myös erittäin helppoa mitata, kulkeutuuko lämpösäteily öljykattilan sisältä esimerkiksi naapurirakennuksessa olevaan viljankuivaajaan. Jos kulkeutuu, lämpövaikutus näkyy siellä samalla sekunnilla kun tuli syttyy, koska säteily etenee valon nopeudella. Jos ei kulkeudu, näkyy vaikutus vasta sitten, kun lämmennyttä vettä on saatu pumpattua paikalle. Se, miksei tällaisia mittauksia esimerkiksi VTT ole tehnyt johtunee siitä, ettei tämän asian suhteen ole ainakaan muutamaan sataan vuoteen ollut pienintäkään epäselvyyttä.

Ville Valkama

Taas yksinkertaistit asiaa siten, kuten se sinulle parhaiten sopii. Jussin suhteen peli on menetetty, hän ei halua edes ymmärtää fysiikkaa tai fysikaalisten ilmiöiden mitattavuutta.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #29

Voi olla. Otaniemessä pseudotieteitä ainoastaan ylimalkaisesti sivuttiin opetuksessa ja mittauksetkin tehtiin erilaisilla mittalaitteilla, eikä esimerkiksi haastattelemalla kylän miehiä.

Opin kyllä kernaasti uutta, joten areena on vapaa, jos haluat esittää perusteltuja parannusehdotuksia vaikkapa jonkun termodynamiikan tai energiatekniikan oppikirjan sisältöön. Lupaan välittää terveiset eteenpäin, kunhan vain yksilöit ongelmakohdan.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #31

Kirjoissa harvemmin on vikaa, mutta siinä on ongelmaa miten lukijat soveltavat kirjoja ja kuvittelevat, että käytännön sovellusten mitoitusarvot ovat yhtäkuin fysiikanlait.

Esimerkiksi yksikään kirja ei taida väittää, että vedessä ei kulkisi SM-aaltoliikettä, jos sitä sinne jostain emittoituu, niinkuin hyvin yleisesti tapahtuu. Tämä on kuitenkin hyvin usein kylänmiehillä väittämänä jostain kumman syystä.

Tutkimuksessa on vikaa sen verran, että se harvemmin nykypäivänä on avointa ja harvemmin pienille myönnetään aikaa.

Ei tässä sen ihmeemmästä kyse. Ja tosiaan puhelimeni on aina tieteentekijöille auki, numero 050 525 74 52 .

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #33

Tämäpä hyvä. Tuossa neljä halpaa tai ilmaista vaihtoehtoa, joilla asia saadaan helposti ratkaistua:

1)Jos kirjoissa ei ole vikaa, ole hyvä ja esitä, missä kirjassa ja missä kohdalla esitetään mekanismi, jolla väittämäsi lämmön siirtyminen säteilymuodossa tulipesästä vedellä täytettyä putkea pitkin kasvihuoneeseen tapahtuu.

2) Jos et jostain syystä omista yhtään aihealueeseen liittyvää kirjaa, voit viitata myös jonkun suomalaisen yliopiston tai AMK:n oppimateriaaliin.

(Kahteen ensimmäiseen vaihtoehtoon ratkaisuksi ei kelpaa metritavarana tuotettu oma sisältö tai viittaus omiin nettisivuihin)

3) Noista kirjoista riippumattakin asia on erittäin helppo tutkia, kuten olen useaan kertaan selittänyt. Voit ostaa taloon.com:sta 50 metriä teräsputkea, täyttää sen vedellä ja hehkuttaa toista päätä haluamallasi tavalla - vaikka tuliteholiemellä ja pelkällä polttoöljyllä. Putken toisesta päästä sitten mittaat, paljonko sieltä lämpösäteilyä tulee verrattuna tilanteeseen, että toista päätä ei hehkuteta.
Sieltä pitäisi siis tulla selvästi enemmän lämpösäteilyä kuin ilman hehkuttamista ja siten, että tuliteho-hehkutuksella sitä tulee selvästi enemmän kuin polttoöljyä käytettäessä.

Suosittelen käyttämään suojalaseja ainakin, jos tavoittelet aiemmin esittämääsi 1000 C putken sisälämpötilaa.

Jos on olemassa kuvaamasi mekanismi, jolla säteilylämpöä siirtyy toiseen rakennukseen putkea pitkin, se kyllä löytyy tuolla tavalla.

4) Voit myös täyttää 20 euron sadevesitynnyrin vedellä, laittaa sen keskelle onton terässäiliön ja asettaa sen sisällä haluamasi lämpösäteilyn lähteen - vaikkapa tuliteholieskan. Jos teoriasi toimii, on lämpösäteily välittömästi havaittavissa tynnyrin ulkoseinällä. Jos teoriasi ei toimi, siirtyy lämpö veden kiertoliikkeen mukana ulkoseinälle vasta myöhemmin (ja pienessä määrin johtumalla).

Tuo edustaa siis pelkkää lämmityskattilaa, jonka ulkoseinään sitten kiinnitettäisiin mahdollinen lämmönsiirtoputki. Jos tuon ulkoseinälle ei säteilylämpö välittömästi etene, ei se tietenkään etene myöskään toiseen rakennukseen.

Tämä kerosiini-lisäaine on ollut markkinoilla varmaan 50-luvulta lähtien. Sen ilmoitettu vaikutusmekanismi taisi muuttua jossain 90-luvulla, jolloin "puhtaammasta ja tehokkaammasta poltosta" vaihdettiin tuohon lämpösäteilyn paranormaaliin siirtymismekanismiin. Tämä johtui ehkä siitä, että kotitalouksien laitteidenkin hyötysuhteet kohosivat 90% tuntumaan, jolloin vielä puhtaamman polton tuoma 40% parannus hyötysuhteessa ei kuulostanut enää hyvältä.

Ilmiön tutkimiselle on siis ollut aikaa, mutta ilmeisesti kiireiden vuoksi se on jäänyt tekemättä. Nythän olisi hyvä tilaisuus korjata asia.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #44

Linjama sotki faktat ja fiktiot taas mitä pidemmälle viestissä mentiin.

Keskustellaan kohdista 1 ja 2 vaikka tänään hieman myöhemmin.

Kohdista 3 ja 4 keskustelen mielelläni tieteentekijöiden kanssa, kenellä on kiinnostusta aihetta kohtaan. Puhelinnumeroni on 050 525 74 52 . Jussikin voi jakaa tätä numeroa eteenpäin Yliopistoihin.

"Ilmiön tutkimiselle on siis ollut aikaa, mutta ilmeisesti kiireiden vuoksi se on jäänyt tekemättä. Nythän olisi hyvä tilaisuus korjata asia."

Ilmiötä on tutkittu ja tuloksia on esitelty, jostain syystä tulokset eivät kelpaa kun ne teille esittää.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #48

Ilmoita toki sellainen valvotuissa olosuhteissa mahdollinen testijärjestely, jossa ei sotketa faktaa ja fiktiota ja joka osoittaa väittämäsi ilmiön todellisuuden. Muuten syntyy vaikutelma, ettet pysty sellaista koejärjestelyä esittämään tai halua sellaista syystä tai toisesta esittää.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #50

Voitko mennä preferoimallesi yliopistolle ja pyytää professoria tai tutkimuspäällikköä tekemään Turun Pari Oy:lle osoitetun tarjouksen tälläisestä koejärjestelystä niin päästään tästä "Tieteellinen tukimus puuttuu" -väitteestä pikkuhiljaa seuraaviin kysymyksiin.

Puhelinnumeroni 050 525 74 52 .

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #51

En, koska käytät paperia ainoastaan tukirahojen pumppaamiseen. Sinun tehtäväsi on kertoa, millä tavalla väitteesi todenperäisyys voidaan mielestäsi mitata valvotuissa olosuhteissa, vai voidaanko sitä mitata millään tavalla.
Kun tiedät mitä haluat mitata, sellainen onnistuu lukemattomissa paikoissa Suomessa.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #53

Tähän mielestäni vastasin sinulle jo eilen illalla.

Vastauksestasi päätellen haluat pitää kiinni mahdollisuudesta mankua.

Mitä teet työksesi?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #56

Tulkitsen vastauksesi siten, ettei tiedossasi ole mitään tapaa, millä väittämäsi ilmiön olemassaolo tai tuotteen toimivuus voitaisiin valvotuissa olosuhteissa todeta. Jos on, niin ole hyvä ja esitä sellainen tapa.

Tuotteen vaikutustahan on jo tutkittu standardien mukaisilla hyötysuhdetta mittaavilla testeillä, joissa mitään vaikutusta ei havaittu. Tämä mittaustapa ei luonnollisestikaan sinulle kelvannut, minkä vuoksi kyselen jotain vaihtoehtoista tapaa.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #64

Katsos Jussi kun annoin sinulle jo pienen vinkin:

"Voitko mennä preferoimallesi yliopistolle ja pyytää professoria tai tutkimuspäällikköä tekemään Turun Pari Oy:lle osoitetun tarjouksen tälläisestä koejärjestelystä niin päästään tästä "Tieteellinen tukimus puuttuu" -väitteestä pikkuhiljaa seuraaviin kysymyksiin.

Puhelinnumeroni 050 525 74 52 ."

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #74

Tulkitsen vastauksesi siten, ettei tiedossasi ole mitään tapaa, millä väittämäsi ilmiön olemassaolo tai tuotteen toimivuus voitaisiin valvotuissa olosuhteissa todeta. Jos on, niin ole hyvä ja esitä sellainen tapa.

Tuotteen vaikutustahan on jo tutkittu standardien mukaisilla hyötysuhdetta mittaavilla testeillä, joissa mitään vaikutusta ei havaittu. Tämä mittaustapa ei luonnollisestikaan sinulle kelvannut, minkä vuoksi kyselen jotain vaihtoehtoista tapaa.

Eli kertauksena: Esitä mitä mittaamalla keksimäsi ilmiön olemassaolo voidaan valvotuissa olosuhteissa todentaa.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #82

Jussi Linjama 4.3.2017 11:36 Vastaus kommenttiin #51

"En, koska käytät paperia ainoastaan tukirahojen pumppaamiseen. Sinun tehtäväsi on kertoa, millä tavalla väitteesi todenperäisyys voidaan mielestäsi mitata valvotuissa olosuhteissa, vai voidaanko sitä mitata millään tavalla.
Kun tiedät mitä haluat mitata, sellainen onnistuu lukemattomissa paikoissa Suomessa."

http://www.konepaallystoliitto.fi/wp-content/uploa...

Sivulla 21 on erinomaisen hyvä seuranta ja mittaus siitä, miten energiatehokkuus kasvaa kun öljynpalaminen optimoidaan PARI-tuotteilla.

Vastaava voidaan toteuttaa esimerkiksi toisella kasvihuoneella.

Joko ymmärrät, mitä todellinen energiatehokkuus on?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #83

No miksi et rakenna valvottuihin olosuhteisiin kasvihuonetta ja pyydä jotain insinööritoimistoa tai tutkimuslaitosta mittaamaan mitä siellä tapahtuu? Tai miksi et edes tee jotain järkeviä mittauksia jo olemassaolevissa rakennuksissa?

Jos joku mitattava suure kasvihuoneessa muuttuu, se kyllä löytyy varsinkin, jos suostut kertomaan, mikä mitattava suure mielestäsi muuttuu.

Nuo "tutkimuksesi" muistuttavat tilannetta, jossa naapurin Reinon Lada Niva kulutti talven aikana vain 80 litraa bensaa, kun samalla ajanjaksolla Kalervon taksimersu kulutti 3200 litraa. Reino sitten väittää eron johtuvan siitä, että hän käyttää Wunderbaum-hajukuusta autossaan.

Todellinen vaikutus selvitetään siten, että Reino kertoo miten Wunderbaum vaikuttaa ja laitteen toimintaa sitten tutkitaan valvotuissa olosuhteissa. Jos Reino ei osaa tai ei suostu kertomaan vaikutustavasta mitään, silloinkin laite voidaan mitata valvotuissa olosuhteissa esimerkiksi dynamometrissa Wunderbaumin kanssa ja ilman. Jos Reino ei ole tyytyväinen, hän voi esittää paremman mittaustavan, tai syyttää vaikka Atte Jääskeläistä vähän riippuen siitä, uskooko hän ilmiön ylipäätään olevan mitattavissa.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #90

Jos olen oikein ymmärtänyt niin Valkaman mukaan tämä mitattava suure on kasvihuoneeseen lisäänstyvä "säteilylämpö" ja kun se lisääntyy niin "johtuvalämmön" osuus laskee, siis "tietekin" siitä seuraa että myös johtuvat häviöt pienenevät.. :D

Yksi asia mitä Valkama ei ole miettinyt on se, että jos se "säteilylämpö" kulkee kattilasta absorboitumatta aineeseen, mikä saa sen pysähtymään ja absorboitumaan kasvihuoneessa...

Valkaman maailmassa kasvihuoneen "säteilylämpöhäviöt" kasvavat kun lämpösäteily jatkaa patterista läpi suhahdettuaan suoraan matkaa rakenteiden läpi pihalle. :D

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #90

Jussi, yritä edes.

"Voitko mennä preferoimallesi yliopistolle ja pyytää professoria tai tutkimuspäällikköä tekemään Turun Pari Oy:lle osoitetun tarjouksen tälläisestä koejärjestelystä niin päästään tästä "Tieteellinen tukimus puuttuu" -väitteestä pikkuhiljaa seuraaviin kysymyksiin.

Puhelinnumeroni 050 525 74 52 ."

Et muuten vastannut kysymykseeni siitä, että mitä teet työksesi?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #94

Jos vain suostuisit kertomaan, miten tuotteesi toimivuus voitaisiin mitata valvotuissa olosuhteissa, niin silloin tietäisimme, mikä on "TÄLLAINEN KOEJÄRJESTELY" ja silloin voisi edes teoriassa ottaa kantaa siihen, miten sen voisi toteuttaa paljonko sellainen maksaisi.

Toki voimme myös yhdessä tulla loppupäätelmään, ettei tuotteesi toimivuutta voi mitata millään tavalla valvotuissa olosuhteissa.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #101

Keskustelen tästä aiheesta mielellään yliopistojen professorien kanssa, joten ei muuta kuin laitat niihin soittopyyntöä minulle päin.

Varmasti ennen pitkää joku alkaa ottamaan minuun yhteyttä, kun riittävän moni kansalainen heitä asialla vaivaa.

050 525 74 52 .

Käyttäjän virtanenanttim kuva
Antti Virtanen Vastaus kommenttiin #110

Eli tyrmättyäsi muiden esittämät koejärjestelyt et suostu esittämään omaasi, paitsi professorille.

Tai keskustelemaan puhelimessa. Tänne kirjoittaessa asia olisi arvioitavissa, kun taas puhelun perusteella voi vedota väärinkäsitykseen.

Mulla olisi vielä yksi koe-järjestelyehdotus, voidaan tehdä vaikka S&S:llä.
Eli sokkotesti: 2 vuonna käytetään paria ja 2 vuonna ei. Käyttäjä ei saa tietää minä vuonna aine on käytössä. Tietysti vilpin välttämiseksi aineen lisäämisen pitäisi hoitaa luotettava ja puolueeton 3. osapuoli, jota ei tässä tapauksessa taida löytyä ikinä....

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #115

Niin tai vaikka optimoidaan jokin höyrylauhdeprosessi lisäaineella ja ihmetellään, kun lisäsyöttöveden tarve vähenee 30% samalla kun tuotantokapasiteetti kasvaa samalla kun savukaasut tipahtaa 20-25 astetta.

Sitten keksitään niitä tekosyitä, mistä se muutos tuli ja miksi se ei ainakaan tullut PARI-lisäaineesta.

Sitten väitetään vielä, että kun höyrytonnit öljykiloa kohden väheni samalla kun tuotantotonnit öljykiloa kohden nousee, että energiatehokkuus on heikentynyt. Ja että se viimeistään oli polton optimoinnin vika.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #44

Mä katson saisinko kasattua sopivan koejärjetelyn jollain aikavälillä. Mittauskalustoksihan tässä jälleen valikoituu tuttu kapine, eli lämpökamera.. Otan vaikka raakadatana aineiston ulos niin Valkama voi sitten itse ihmetellä että minkälaista säteilyä sieltä alkaa puskea.
Säteilyn lähteeksi joutuu varmaan valikoimaan jotain jonka voi sytyttää ja sammuttaa nopealla syklillä. Koska kuten tiedetään säteilyn vaikutuksen havaitseminen tapahtuu välittömästi.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #66

Ettei vaan kävisi samalla tavalla kuin torstai illallakin eli lopputuloksena sutta ja sekundaa?

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #75

Sutta ja sekundaa?

Kuvauksessa ei havaittu putkiston 45 asteen mutkasta läpi kulkeutuvaa IR säteilyä. Kokeessa ei ollut mukana veden lämpösäteilyä absorboivaa vaikutusta. Säteily siis pääsi vapaasti etenemään säteilyn lähteestä putkeen.

Toisessa kokeessa ei lämmönsiirtopinnasta havaittu vedenläpi kulkeutuvaa IR säteilyä.

Miltä osin tekemilläni kokeilla ei voitu mitata edellä mainittua asioita.

Mikä koejärjestelyssä oli pielessä?

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #80

Teetkö ja toimitatko mittauspöytäkirjan mittaustapasuunnitelman kanssa?

Käyttäjän tyy kuva
Timo Ylhäinen

Älkää unohtako närpiöläisiä taikatomaatteja.

Ville Valkama

Niissäkin on muuten eroja, aika paljonkin sen suhteen että onko huoneeseen tuotu ihmisen tuottama energia tuotettu

A) Öljyllä
B) Hakkeella
C) Turpeella
D) Hakkeella ja keinovaloilla
E) Turpeella ja keinovaloilla
F) Ja millä suhteella näistä.

Eikös Timo olekin ärsyttävää, kun toisilla on paremmat kognitiiviset taidot kuin sinulla?

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Kysymykseen törmää usein. Siis onko "vaihtoehtoisen totuuden" esittäminen todellakin vähemmän moitittavaa kuin siitä kritisoiminen?

Ville Valkama

Asioita voi aina kritosoida. Mutta valehtelu, herjaaminen ja päälle roiskiminen lienee typerää ja lapsellista?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Koitetaanpa korrektisti:

Minusta näyttää Valkama siltä että yrityksesi myy toimimatonta tuotetta hyväuskoisille kuluttajille 300 euron litrahintaan. (Lähde: https://tekniikanmaailma.fi/muu-tekniikka/tm-rakennusmaailma-testaa-pari-light-hurjien-lupauksien-
lisaaine-oljylammitykseen/)

Tuotelupaus 40 prosentin polttoöljynkulutuksen vähenemisestä ei siis näytä pitävän paikkaansa ja markkinointi ja myynti perustuu huijaamiseen.

Onko tämän sanomisessa jotain epäkorrektia?

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #8

Janne Salonen,

Lue minun blogit ja niissä käydyt keskustelut läpi.

Käy katsomassa mitä Otava Mediassa mainostaminen maksaa.

Sitten käy www.tulitehoa.fi/referenssit

Jos jää vielä kyseenalaistettavaa, niin ota toki yhteyttä. 050 525 74 52 .

Kts. myös Riku Reinikan kirjoittamien blogien keskustelut läpi.

"300 euron litrahintaan" ?

Nyt on jollain omat kertoimet matkassa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #9

Minä en nyt ymmärrä mitä firman omilla sivuillaan esittelemillä referensseillä tai Otava Median mainoshinnoilla on tekemistä esittämäni kysymyksen kanssa. Luin pari lausuntoa enkä löytänyt tukea väitteille 40% kulutuksen vähenemisestä.

Pahoittelen väärää hintatietoa. Eihän se maksa "kuin" reilu satasen litra.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #10

Voit vaikka miettiä, että olisiko ko. lehdissä mainostavilla kilpailijoilla jotain sanomista siihen, että miten joku tietty testi tehdään ja miten jokin tietty artikkeli kirjoitetaan. Nyt varmaan ymmärsit?

Kasvihuoneiden kohdalla toimintaa seuraa (ja näin ollen myös tilastoja ylläpitää) A) Verottaja B) ELY-keskus C) Yrityksen kirjanpito, kirjanpitäjä ja tilintarkastaja D) Ennen vanhaan myös tulli.

Missä kohtaa uskot, että bluffaan?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #11

Eli väität että kilpailijasi ovat käskeneet tehdä tuotteestasi valheellisen testin. Ketkä kilpailijasi sitten mainostavat Otava Median lehdissä? Osaatko myös kertoa, mikä testissä ei pitänyt paikkaansa?

A) Verottaja B) ELY-keskus C) Yrityksen kirjanpito, kirjanpitäjä ja tilintarkastaja D) Ennen vanhaan myös tulli ei tietenkään ota mitään kantaa kasvuhuoneen lämmityksen polttoaineen lisäaineen tehoon. Tuntuu että sinä nyt vähän kiertelet kysymystä.

TM-testin perusteella näyttäisit bluffaavan siinä kohtaa, kun kerrot tuotteellesi sellaisia ominaisuuksia joita siinä ei ole.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #12

"TM-testin perusteella näyttäisit bluffaavan siinä kohtaa, kun kerrot tuotteellesi sellaisia ominaisuuksia joita siinä ei ole."

Tekniikan maailmallahan nämä testit menevät aina putkeen.

http://villevalkama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23199...

Missään kohtaa Isosaari, Huttula tai Energon Oy:n Ekholm eivät tulleet kysymään että miten tuotetta käytetään oikein tai miten sen vaikutus mitataan. Eikä se heitä jälkikäteenkään kiinnostanut. Videolla ja puhelin äännitteellä on faktat tästä.

Otavallahan on julkaistu artikkeleita, jotka ympäripyöreästi toteavat, että heidän testejänsä mukaan tuotteella ole valmistajan ilmoittamia vaikutuksia.

Ja sitten Janne se tärkein. Minä en väittänyt sinulle mitään. Minä vain totesin ja kysyin.

Vihjailla saa, mutta lukijan pitää ymmärtää vihje. Jos jäi kysyttävää, niin soita.

Ja kyllä, osaan kertoa kyllä mikä ei pitänyt paikkaansa ja jätän sen kertomisen virallisempaan paikkaan. Ihan siitä syystä, että korvaukset ovat enemmän kuin 2M€.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #13

Se että TM on tehnyt joskus vuonna 2010 virheellisen testin ei tietenkään osoita mitään tämän po tutkimuksen puolesta tai sitä vastaan. Monta testiä TM on tehnyt oikein? Se että jatkuvasti viet keskustelua sellaisiin asioihin jotka eivät siihen kuulu eivät anna ihan rehellistä kuvaa sinusta.

Huomasin muuten sinun kirjoittaneesi, että olet itse tehnyt tieteellisen empiirisen tutkimuksen tuotteesi toimivuudesta. Sopisiko vielä kysyä, että miten sen tieteellisyys on todennettu? Kuka se on vertaisarvioinut ja missä tutkimukseen voi tutustua?

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #14

"Se että jatkuvasti viet keskustelua sellaisiin asioihin jotka eivät siihen kuulu eivät anna ihan rehellistä kuvaa sinusta."

Kerro Janne mitkä ovat sellaisia asioita, joihin olen keskustelua vienyt, jotka eivät keskusteluun tai tuotteeseemme kuulu? Se että TM testaa tuotteita miten sattuu mielensä mukaan liittyy TM:än testeihin joita TM on tehnyt myös meidän tuotteilla.

Sinä voit tulla tekemään sen vertailun vaikka itse, jos epäilet, että siinä on jotain erityistä fiilunkia.

Tällä hetkellä sinä vain louskutat leukaasi ja tuhlaat aikaani. Jos asia aidosti kiinnostaa, niin tule keskustelemaan paikan päälle tai soita.

Totuus on joskus fiktiota ihmeellisempää kun siihen kunnolla tutustuu.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #16

TM testi jonka linkkasit ei tietenkään liity tuotteeseesi millään tavalla.
Ei myöskään nuo mainitsemasi viranomaistahot ja tilintarkastajat, jotka eivät ole varmasti ottaneet kantaa tuotteen toimivuuteen.

Ei minua kiinnosta sinulle soittaa. Se tieteellinen tutkimus kyllä kiinnostaisi, niin voisin perehtyä enemmän asiaan. Ja voisin jutella jonkun sen vertaisarvioinnin suorittaneen tieteentekijän kanssa jos kerrot tarkemmin.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #17

Sitten voit vaikka mennä sinne tieteentekijöiden norsunluutorniin ja vetää sieltä jonkun tänne maantasolle keskustelemaan asiasta, jonka jälkeen voidaan alkaa tekemään sitä tutkimusta.

Siihen ei menisi enempää 12kk, jos tässä yhteiskunnassa olisi tieteentekijöitä, joilla olisi halukkuus siihen lähteä.

Haluatko auttaa minua saamaan sellaisen tieteentekijän tähän projektiin mukaan? Apusi on tervetullutta, käyttämäsi aika jopa korvattavissa. 050 525 74 52.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #18

Sinähän olet kirjoittanut että olet tehnyt tieteellisen empiirisen tutkimuksen asiasta. Eikö sitä olekaan tehty kun tuolla sanotaan, että tuotteen teholle on tieteellinen näyttö:

http://www.tulitehoa.fi/etusivu/ajankohtaista/tiet...

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #19

Tieteellinen näyttö PARI polttoöljyjen lisäaineen toimivuudesta

01.03.2016

Turun Pari Oy on usean vuoden ajan tehnyt empiiristä tutkimusta asiakkaiden kanssa siitä, miten PARI-tuotteet vaikuttavat energian tarpeeseen erilaisissa polttoöljyä lämmönlähteenä käyttävissä prosesseissa. Tutkimusta on tehty mm. kiinteistöjen lämmityksessä, viljankuivaajilla, kasvihuoneilla, höyry-lauhde prosesseissa sekä erilaisissa teollisissa suorakuumennusprosesseissa. Asiakkaiden kanssa yhteistyössä kerätyt näytöt ovat selvät. Energiatehokkuus kasvaa PARI-tuotteiden käyttöönottamisen seurauksena. Näistä osa on nähtävissä videolausuntoina osoitteessa www.tulitehoa.fi/referenssit.

Empiiristen tutkimusten tieteellisen näytön määritelmä täyttyy, kun kenttäolosuhteissa toteutuneet tulokset toistuvat tapaus toisensa jälkeen useilla erilaisilla polttoaineilla ja polttolaitteistoilla, erilaisissa olosuhteissa ja käyttökohteissa, mitä erilaisimmissa käytännön sovelluksissa. Jokainen laboratorio-olosuhteissa todennettu tieteellinen tutkimus tarvitsee kenttäkokeiden sarjan ollakseen myös tieteellisesti todistettu myös käytännön olosuhteissa.

Esimerkiksi S&S Fredin Oy:llä kerätyt kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset mittaustulokset osoittavat, että PARI polttoöljyjen lisäainetta käyttämällä nostetaan energiatehokkuutta kasvihuoneviljelyssä. S&S Fred Oy:llä toteutetut vertailut täyttävät empiirisenä tutkimuksena tieteellisen näytön määritelmän, jota myös muilta kasvihuoneviljelijöiltä saadut tulokset PARI-tuotteista tukevat suvereenisti. Tässä lyhyesti empiirisen tutkimuksen oleellisimmat pääkohdat:

1) PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttöönoton jälkeen S&S Fred Oy:llä polttoöljyn kulutus on ollut neljänä peräkkäisenä viljelykautena 40% pienempi, kuin mitä polttoöljyn kulutus vastaavalla satomäärällä on ollut näitä aiempina viljelykausina, jolloin PARI polttoöljyjen lisäaine ei ole ollut käytössä. S&S Fred Oy:n lämmöntuotanto toteutetaan sekä kevyellä- että raskaalla polttoöljyllä. Muita lämmitysmuotoja S&S Fred Oy:llä ei ole käytössä. Myöskään satomääriä tukevia keinovaloja ei ole ollut käytössä ennen tutkimusta eikä tutkimuksen aikana.

2) Vertailuvuosi 2011, jolloin PARI polttoöljyjen lisäaine ei ole ollut käytössä S&S Fred Oy:llä, on kaikista tutkimuksessa mukana olleista vuosista viljely- ja sääolosuhteiltaan paras kun verrataan viljelykausia keskenään. Viljelykausi vuonna 2011 on ollut tilastollisesti, sekä ennen vuotta 2011 että sen jälkeen, paras lämpösummaltaan ja valoisuudeltaan. Vertailuvuosi 2011 edustaa kasvihuoneviljelyn energiantarpeen osalta tarkasteltuna kaikkein vähiten energiaa tarvitsevaa vuotta. Viljelykauden energiantarpeeseen merkittävästi vaikuttavat sääolosuhteet ovat auringonpaistetunnit, lämpötila, sateisuus ja tuulisuus.

3) Ensimmäinen empiirisessä tutkimuksessa mukana ollut vuosi, jossa PARI polttoöljyjen lisäaine on ollut käytössä on 2012. Kyseinen vuosi oli viljely- ja sääolosuhteiltaan vuosikymmeniin energiaa vaativin kasvihuoneviljelyssä. Varsinkin kesä ja syksy 2012 olivat viileyden ja runsaan sateisuuden johdosta haastavia kasvihuoneviljelyssä. Tiedot ovat tarvittaessa tarkastettavissa Ilmatieteenlaitokselta kaikkien vuosien osalta.

Yhtiön kirjanpito, jota mm. Verottaja, Tulli ja Ely-keskus seuraavat energia- ja viljelytukien maksatusten valvontaa varten, osoittaa kuitenkin, että vuonna 2012 on kulutettu n. 40 % vähemmän öljyä tuotettua tomaattikiloa kohden kuin mitä kulutettiin vuonna 2011. Tämä energiankulutuksen vähentymä on toistunut myös vuosina 2013, 2014 ja 2015. Nämä vuodet ovat olleet vertailuvuoteen 2011 verrattaessa sääolosuhteiltaan enemmän energiaa vaativia, joka tarkoittaa sitä että energiaa olisi pitänyt kulua enemmän kuin vuonna 2011 saman satomäärän saavuttamiseen. Kuitenkin vuoden 2011 satomäärän taso on saavutettu n. 40% vähemmällä energialla vuosina 2012 - 2015.

4) Vuonna 2012 ja 2013 viljelevällä yrittäjällä on ollut mahdollisuus todentaa, että PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttöönoton jälkeen energiankulutus vähenee myös toisessakin kasvihuoneessa sen jälkeen, kun PARI polttoöljyjen lisäaine otetaan käyttöön. Empiirisessä tutkimuksessa on ollut mukana viljelevän yrittäjän vuokraama verrokkikasvihuone, joka on sijainnut noin kilometrin päässä tutkimuksen pohja-ainestona käytettävästä kasvihuoneesta. Verokkikohteessa PARI polttoöljyjen lisäaine otettiin käyttöön myöhemmin kuin pääkohteessa. Verrokkikohteen energiankulutus alkoi käyttöönoton jälkeen noudattaa samaa trendiä, kuin pääkohteessa. Näin yhden viljelijän ammattitaidon alla on saatu varmistettua, että tulokset toteutuvat samanlaisina useamassa kohteessa ja varmistettua se, että muutos seuraa PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttöönottoa.

Tarvittaessa S&S Fred Oy:n lukuja voidaan tarkastella öljynkulutuksen, viljelypinta-alan ja satomäärän osalta myös aikaisempiin viljelyvuosiin kuin vuoteen 2011.

5) Kaikki vertailussa käytetyt luvut viljelyä harjoittava yrittäjä raportoi viranomaisille kuten ELY-keskukseen, Tulliin sekä Verottajalle. Nämä tiedot sisältävät polttoöljyn kulutuksen, viljelyajat sekä viljelyyn käytetyt pinta-alat että satomäärät. Viljelijän on toimittava näin, koska viljelyä harjoittava yhtiö on joutunut hakemaan näiltä mainituilta viranomaisilta viljelytuet ja veronpalautukset, joihin hän on kasvihuoneviljelijänä oikeutettu. Tulokset ovat tarkistettavissa ja vertaisarvioitavissa viranomaiskirjanpidosta kaikilta vuosilta. Tämä tarkoittaa sitä, että tulokset ovat viranomaisvalvonnan piirissä.

Kaikkien laboratoriossa tehtyjen tutkimuksien tulokset ovat pystyttävä osoittamaan toimiviksi myös kenttäkokeissa eli käytännön arjessa, jotta ne voidaan hyväksyä todellisiksi näytöiksi. Laboratoriotutkimusten tulokset täyttävät tieteellisen näytön määritelmän vasta, kun ne ovat pystytty toistamaan käytännön sovelluksissa. Tämä tarkoittaa sitä, että millään laboratoriotutkimuksella ei ole tieteellisen näytön arvoa, ennen kuin ne on osoitettu käytännön toiminnassa paikkansa pitäväksi.

S&S Fred Oy:lla suoritettu vertailu toteuttaa empiirisentutkimuksen tieteellisen näytön näyttövaatimuksen.

Empiiristä tutkimusta PARI polttoöljyjen lisäaineen toiminnasta on toteutettu kymmennillä kasvihuoneilla, joilla on samat raportointi velvolisuudet Ely-keskukselle, Verottajalle sekä Tullille kuin S&S Fred Oy:llä.

Lue lausunto ja tutustu viranomaisvalvottuihin
tuotanto- sekä kulutustilastoihin 2011 -2013 tästä (pdf)

Lisätiedot: Ville Valkama, +358 50 525 74 52

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #19

Missä kohtaa tuossa on sanottu, että tieteenkekijä on ollut mukana vertaisarvioimassa tutkimusta?

Tieteentekijät ovat terveitulleita vertaisarvioimaan PARI lisäaineen vaikutukset, ottakaa yhteyttä 050 525 74 52 . Olen odottanut sitä nyt jo n. 5 vuotta.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #21

"Tulokset ovat tarkistettavissa ja vertaisarvioitavissa viranomaiskirjanpidosta"
:-D

Tuoko oli se tieteellinen tutkimus?

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #22

Janne Salonen ei nyt ymmärrä, mikä on tieteellisen tutkimuksen ja tieteellisen näytön ero.

Jos sinä haluat tulla tekemään tieteelllistä näyttöä siitä, että minä puhun vaihtoehtoista faktaa niin tervetuloa ja mutta tuo samalla mukanasi tieteentekijöitä, joilla kompentenssia arvioida mitä minä kerron.

Ettei vaan olisi Jannella nyt perisuomalaisena ongelmana kateus ja tarve päteä?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #23

Tieteellinen näyttö tarvitsee taustakseen tieteellisen tutkimuksen. Sellaista ei nyt ole joten mainoslauseesi on väärä. Ja koska siinä ainoassa testissä jonka olen tuotteestasi nähnyt todetaan sen toimimattomuus, en nyt osaa muutakaan kuin pitäytyä alkuperäisessä ajatuksessani.

Milloin kuluttajavirastolta on tulossa päätöksiä kanteluihin, tiedätkö?

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #24

Empiirinen tieteellinen näyttö ei tarvitse taustakseen tieteellistä tutkimusta. Se että tieteentekijää ei ole tullut tekemään tieteellistä tutkimusta esimerkiksi empiirisestä tieteellisestä näytöstä, ei tarkoita sitä etteikö empiirinen tieteellinen näyttö täytä tieteellisen näytön vaatimuksia.

"Milloin kuluttajavirastolta on tulossa päätöksiä kanteluihin, tiedätkö?"

Se varmaankin vaatisi, että joku tekee pätevän kantelun ensin KKV:hen. Haluatko sinä olla ensimmäinen?

Minä jätin omani jo VTT:stä ja Motivasta.

Mikä Jannella on se suurin ongelma? Se että PARI lisäaineella polttorintaman optimoimalla säästää rutkasti polttoöljyä vai se, että se energiatehokkuus on nimenomaan ns. fossiillisin polttoaineisiin kohdistuvaa?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #25

Se että epäilen mainosväittämiesi olevan vääriä. Olen oikeellisuudelle nyt yrittänyt saada jonkinlaista todistetta, mutta vastaukseksi on tullut vihjailuja siitä että kilpailijat olisivat manipuloineet lehden tekstiä, jotain kummallista verottajasta ja Elystä todisteeksi sekä tieteelliseksi väitetty näyttö joka ei millään mittareilla noudata tieteentekemisen ehtoja.

Ja sitten jotain arvailuja minun motiiveistani.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #26

Ongelmasi ovat sitten suhteellisen helposti ratkaistavissa.

Menet sinne tieteentekijöiden norsunluutorniin, otat heidät mukaan ja tulet minun juttusille heidän kanssaan.

Sen jälkeen tehdään tutkimussuunitelma ja selvitetään asia tutkimuksessa.

Sitten sinä saat mielen rauhan ja minä jatkan liiketoimintaani tieteellistä tutkimusta apuna käyttäen.

Kaikki voittaa. Koska alat hommiin?

Käyttäjän tyy kuva
Timo Ylhäinen Vastaus kommenttiin #21

"Olen odottanut sitä nyt jo n. 5 vuotta."

Niin, Ville. Miksiköhän näin on? Olisiko niin, että tieteentekijöillä on muutakin työtä, kuin "vertaisarvioida" humpuukiväittämiä.

Voin kertoa sinulle, että kenelle tahansa fyysikolle tai energia-alan asiantutijalle riittää, että lukee edustamasi yhtiön kotisivuja n. 3 sekunnin ajan.

Mitään testejä ei tarvita. Jos käärmeöljysi toimisi, Turun Parilla ei olisi tarvetta keksiä uusia fysiikan lakeja.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #12

"A) Verottaja B) ELY-keskus C) Yrityksen kirjanpito, kirjanpitäjä ja tilintarkastaja D) Ennen vanhaan myös tulli ei tietenkään ota mitään kantaa kasvuhuoneen lämmityksen polttoaineen lisäaineen tehoon. Tuntuu että sinä nyt vähän kiertelet kysymystä."

Ko. tahojen seurannat kertovat miten tehokkaasti tuotanto toimii.

Se että sinä et ymmärrä näiden seurannan merkitystä, ei tarkoita etteikö luvut olisi luotettavia ja vertailukelpoisia.

Käyttäjän virtanenanttim kuva
Antti Virtanen Vastaus kommenttiin #11

Hei Ville,

Empiirisissä kenttäkokeissa on mielestäni liian monta muuttujaa ja se koski ainoastaan raskasta poltoöljyä. Tilastollisesti merkittäväksikään ei noita lukuja voida sanoa, sillä käytössä on ainoastaan yksi referenssivuosi.

"Mitä pidempi mittausjakso on, sitä edustavammat tulokset ovat." eikö se kuitenkin ole siten, että mitä pidempi mittausjakso, sitä enemmän ulkoisia muuttujia on mukana prosessissa?

Käytät vastauksessasi TM:lle paljon termiä energiatase ja energiataseiden mittaus. Menisikö siis mittaus oikein, jos lämmitetään vesivaraajaa PÖ:llä, annetaan jäähtyä ja lämmitetään PARI-aineella - mitataan PÖ:n kulutus VS vesivaraajan lämpötilan muutos?

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #41

Hei Antti,

Vertailu vuosia on neljä. Optimoituja vuosia viisi. Kts. artikkeli sivulla 21.

Kts. http://www.konepaallystoliitto.fi/wp-content/uploa...

Muita muuttujat sulkeutuu pois viimeistään, kun katsot vuosia 2008-2011 ja kysyt viljelijltä, että onko ollut muita muuttujia vuosina 2012 - 2016 joita ei ole ollut vuosina 2008-2011.

Viiden vuoden keskiarvon vertailuna muutos on -37,09% öljynkulutusta ja 43% enemmän tuotantoa per käytetty öljykilo aiempaan neljän vuoden keskiarvoon verrattuna.

Kevyellä polttoöljyllä muutos on vastaava ja todennetty monella muulla asiakkaalla. Kts. www.tulitehoa.fi/referenssit .

"eikö se kuitenkin ole siten, että mitä pidempi mittausjakso, sitä enemmän ulkoisia muuttujia on mukana prosessissa?"

Silloin mukana on kaikki tarvittavat muuttujat niin vertailussa kuin testissäkin. 7 minuutin mittauksella saat 7 minuutin testin tulokset niissä olosuhteissa, jotka testiin on luotu ja niillä mittareilla, jotka testiin on valittu mittareiksi. Relevanttiutta ne mittarit TM:n testissä eivät edustaneet ja tuloskin on myös sen relevanttiuden puutteen mukainen, mutta tämä ei ketään TM:n toimituksessa kiinnostanut kuten ei myöskään Energonilla.

"Menisikö siis mittaus oikein, jos lämmitetään vesivaraajaa PÖ:llä, annetaan jäähtyä ja lämmitetään PARI-aineella - mitataan PÖ:n kulutus VS vesivaraajan lämpötilan muutos?"

Ei mene. Tästä olen keskustellut jo useasti mm. näissä blogeissa:

http://villevalkama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/21618...

http://villevalkama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/21837...

Kysymyksessä on laaja fysikaalinen ilmiö joka usein yksinkertaistetaan ja sivutetaan siksi, että kokonaisuutta ei ymmärretä.

Puhelinnumeroni on 050 525 74 52

Käyttäjän virtanenanttim kuva
Antti Virtanen Vastaus kommenttiin #45

Tuolta linkin takaa "öljyn energiasisältö vapautuu aiempaa enemmän lämpösäteilyn kautta, joka nostaa rakennuksen tai muun prosessin lämmönkäytön hyötysuhdetta. Tämä näkyy energian kulutuksen vähentymänä.

Tätä ilmiötä on hyvin hankala mitata tavanomaisin mittalaittein laboratoriossa. Ilmiön todentaminen helpoimmillaan tapahtuu teollisuudessa tuotannon vaatiman energiantarpeen vertailuna. "

Eli veteen siirtyvän energian määrän mittaus ts. veden lämpötilan nousu on väärä mittari. Valitettavasti pannusta lämpö siirtyy veteen ja "kuljetetaan" vedessä kohteeseen.

Oletetaan huvin vuoksi, että osa lämmöstä siirtyisi säteilemällä putkia pitkin. Mitä jos matkalla on lämmönvaihdin, aiheuttaako se ongelmia?

Jos energiaa säästyy pitkällä aikavälillä 40%, mutta mitään havaittavaa säästöä ei saavuteta lyhyemmällä testillä niin...

Mikä siis on oikea mittari jos halutaan tehdä ns. 5 minuutin testi?

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #55

"Oletetaan huvin vuoksi, että osa lämmöstä siirtyisi säteilemällä putkia pitkin. Mitä jos matkalla on lämmönvaihdin, aiheuttaako se ongelmia?"

Googlaa ja opiskele radiant flux ja radiosity sekä simultaneous heat transfer.

Näillä pääset alkuun ja saat valmiudet miettiä, että miten tuollainen lämmönvaihdin käyttäytyy, kun siihen kohdistuva nettosäteilyvirta muuttuu.

Ei ole rakettitiedettä tämä.

Mitään 5 minuutin testiä ei kannata tehdä, koska niihin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä molempiin suuntiin.

Käyttäjän virtanenanttim kuva
Antti Virtanen Vastaus kommenttiin #59

Joo eli lämpö siirtyy eri tavoin väliaineessa, tässä tapauksessa vedessä. Ja veden mukana siirtyvä lämpö havaitaan mittaamalla veden lämpötila. Eli en vieläkään ymmärrä mikä esittämässäni koejärjestelyssä on väärin.

"Mitään 5 minuutin testiä ei kannata tehdä, koska niihin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä molempiin suuntiin."

Voisitko mainita muutamia epävarmuustekijöitä ja voidaan keskustella, miten ne saadaan eliminoitua tai minimoitua. Jos ilmiötä ei havaita 5 minuutin kokeessa, mutta vuoden kokeessa kyllä, niin missä menee se raja, jolla ilmiö-eli säästö saadaan esiin?

Ja 5 vuoden "kenttäkokeisiin" ei liity mitään epävarmuustekijöitä? ;) Kuten esimerkiksi aineenkäyttöhjeessa mainittu polttimen uudelleensäätö. Vai onko Närpiössä menty aiemmilla (pre 2012) säädöillä koko testijakso? Jos ei ole, niin meillä on heti valtava virhetekijä koko tutkimuksessa.

"Ei ole rakettitiedettä tämä."

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #65

"Joo eli lämpö siirtyy eri tavoin väliaineessa, tässä tapauksessa vedessä. Ja veden mukana siirtyvä lämpö havaitaan mittaamalla veden lämpötila. Eli en vieläkään ymmärrä mikä esittämässäni koejärjestelyssä on väärin. "

SM-aaltoliikkeellä ei ole mitattavaa lämpötilaa. Veteen absorboitumaton SM-aaltoliike ei vaikuta veden lämpötilaan. Se on silti mukana energiana virtauksessa, liikkuen sellaisella nopeudella, jonka luonnonvakiot mahdollistavat.

Tämä on epävarmuustekijöistä se suurin kun yritetään määritellä energiatehokkuutta lyhyellä aikavälillä.

"Ja 5 vuoden "kenttäkokeisiin" ei liity mitään epävarmuustekijöitä? ;) Kuten esimerkiksi aineenkäyttöhjeessa mainittu polttimen uudelleensäätö. Vai onko Närpiössä menty aiemmilla (pre 2012) säädöillä koko testijakso? Jos ei ole, niin meillä on heti valtava virhetekijä koko tutkimuksessa."

Polttimet S&S Fred Ab:lla on kuulemani mukaan säädetty kerran vuodessa poltinhuoltajan mukaan ja poltonhyötysuhde on aina ollut yli 90%.

Onko Virtasella käsitystä siitä millainen muutos palamiseen PARI-tuotteilla tulee?

Tunnetko muuten poltinhuoltajia? Tässä yksi.

https://www.youtube.com/watch?time_continue=1&v=ju...

Käyttäjän virtanenanttim kuva
Antti Virtanen Vastaus kommenttiin #76

Kyllä se merkitsevä virhe sieltä löytyi: S&S lausunto, sivu 2: viljelykauden ajoittuminen 2011 3 viikkoa aiemmin ja päättyminen 3 viikkoa myöhemmin, kuin 2012. Muutos laskettu prosenteissa.

Eli vuoden kylmimpään aikaan lämmitetään 3 viikkoa "Kaikkein kylmintä sää oli meillä helmikuussa. Helmikuusta muodostui paikoin jopa harvinaisen kylmä. Maan eteläosissakin mitattiin yli 30 C asteen pakkasia"
(http://blogi.foreca.fi/2012/01/saavuosi-2011/)

Ja vastaavasti lausunnossa "Vuoden 2012 sääolosuhteiden ollessa haasteellisempia, kuin useampana vuonna..." - joo kesä oli vähän kylmempi, mutta ei kasvihuonetta kesällä lämmitetäkään.

Tämän takia empiiristen kenttäkokeiden tulokset, joiden väitetään olevan tieteellisiä todisteita ovatkin "Tieteellisiä" todisteita.

Ugh, olen puhunut (ainakin tämän referenssin osalta)

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #84

Ehkäpä sinun pitäisi soittaa itse viljelijälle eikä arpoa itseksesi sitä, mihin se energia kuluu?

Otitko huomioon satomäärät 2012 - 2016 ? Et ilmeisesti.

Käyttäjän virtanenanttim kuva
Antti Virtanen Vastaus kommenttiin #85

Haluan pitää keskustelun avoinna, että muutkin voivat saman tiedon perusteella tulla samoihin johtopäätöksiin. Kuten tieteelliseltä näytöltä vaaditaan.

Energia kuluu lämmittämiseen, siitä ollaan varmasti samaa mieltä. Jos ollaan 7 viikkoa lämmittämättä (tai ylläpitolämmöllä), niin vuoden aikana lämmittämiseen tarvittavan energian määrä on pienempi. Oletko tästä eri mieltä?
Edellä olevasta seuraa, että vuodet 2011 ja 2012 eivät ole vertailukelpoisia, eli saatavilla olevan näytön perusteella ei voi väittää poltossa käytetyn lisäaineen tuovan 40% säästöjä. Korjaathan, jos olen väärässä.

Satomäärän ja energiankulutuksen välillä ei ole suoraa riippuvuutta. Miksi se pitäisi huomioida? Satomäärään vaikuttaa niin moni muu asia esim. lannotus, kasvitaudit, lajike, CO2 määrä - asiat, jotka eivät korreloi energiankulutuksen kanssa mitenkään.

Odotan mielenkiinnolla lisää mitattua dataa.

Aineelle on luvattu rahat takaisin takuu. Oletteko joutunut maksamaan tähän mennessä kenellekään?

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #88

Miksi käsittelet vertailun otantana vuosia pelkästään vuosia 2011 ja 2012, kun käytettävissä on yhdeksän vuotta aikaväliltä 2008 - 2016? 2008 - 2011 ilman polton optimointia ja 2012-2016 polton optimoinnilla.

"Satomäärän ja energiankulutuksen välillä ei ole suoraa riippuvuutta. "

Satomäärän ja energiankulutuksen välillä on suora riippuvuus. Jos et lämmitä maaliskuussa et myöskään viljele maaliskuussa. Ja jos et viljele maaliskuussa, tomaatin taimi jättää tekemättä vähintään neljä terttua satokaudessa tekemättä. Tomaatin kasvu on verrannollinen lämpösummaan.

"Satomäärään vaikuttaa niin moni muu asia esim. lannotus, kasvitaudit, lajike, CO2 määrä - asiat, jotka eivät korreloi energiankulutuksen kanssa mitenkään."

CO2-lisäystä S&S Fredillä ei ole käytössä, kuten lausunnoista käy ilmi. Lannoitus korreloi energian tarpeen kanssa, siitä olen aivan varma. Kasvihuoneen ammattinmainen viljely vaatii hallitun lämpötilan ohjauksen, lannoittamisen ja kastelun sekä ilmanvaihdon kuin myös osaavan kasvien hoitamisen. Kasvitaudit korreloivat mm. sen kanssa, että miten hyvin lämmitysjärjestelmän teho riittää poistamaan kosteutta. Joten energiassa säästäminen väärällä tavalla näkyy kasvutauteina.

Jos uskot että sinulla on parempaa tietoa S&S Fredin Ab liiketoiminnasta niin kannattaa otta Stefan Frediin yhteys ja keskustella aiheesta. Viimeistään sen puhelun aikana huomaat, että et ymmärrä kasvihuoneviljelyn alkeitakaan.

"Odotan mielenkiinnolla lisää mitattua dataa. "

Ja mielellään agitoit ihmisiä julkisesti myös jatkossakin vaientamaan asiakkaamme positiiviset kokemukset?

Pakko kysyä Antti Virtaselta tässä kohtaa, että millaisia sidonnaiksuuksia sinulta löytyy?

Oletko lämpöyrittäjä? Myytkö metsää hakkeeksi? Urakoitko metsä- tai suoenergiaa? Myytkö lämpöpumppuja?

Käyttäjän virtanenanttim kuva
Antti Virtanen Vastaus kommenttiin #92

Käsittelen vuosia 11 ja 12, sillä kyseisiltä vuosilta on tulitehoa.fi-sivulla oleva lausunto. Mistä vastaava tiedot löytyvät muille vuosille?

Jätit vastaamatta tähän osaan "Energia kuluu lämmittämiseen, siitä ollaan varmasti samaa mieltä. Jos ollaan 7 viikkoa lämmittämättä (tai ylläpitolämmöllä), niin vuoden aikana lämmittämiseen tarvittavan energian määrä on pienempi. Oletko tästä eri mieltä?"

" et lämmitä maaliskuussa et myöskään viljele maaliskuussa. Ja jos et viljele maaliskuussa, tomaatin taimi jättää tekemättä vähintään neljä terttua satokaudessa tekemättä." -tästä ollaan täysin samaa mieltä. Jatketaan tarkemmin, kunhan saan lisädataa muilta vuosilta.

Käyttäjän virtanenanttim kuva
Antti Virtanen Vastaus kommenttiin #100

"Ja mielellään agitoit ihmisiä julkisesti myös jatkossakin vaientamaan asiakkaamme positiiviset kokemukset?"
Haluan vain todeta aineen toimivan riippumattomien mittausten perusteella ennen kuin ostan.

Minulle on yritetty kaupitella ainetta puhelimitse muutamia kertoja, mutta en ole vielä nähnyt sellaisia faktoja, joiden perusteella voisin perustella ostopäätöksen järkeväksi itselleni.

Jaan omat havaintoni muiden kanssa, jotta vähemmän asiaa ymmärtävät saavat helpommin selvää, mitä mainospuheiden takaa oikeasti löytyy.

Et muuten vastannut kysymykseeni tuosta rahat takaisin takuusta. Onko sinulla tietoa paljonko asiakkaista ostaa tuotetta uudelleen (siis prosentteina)?

"Pakko kysyä Antti Virtaselta tässä kohtaa, että millaisia sidonnaiksuuksia sinulta löytyy?"
Omistan pienen määrän erään metsäyhtiön osuuksia ja toisen metsäyhtiön osakkeita.

Oletko lämpöyrittäjä?
-En, omat nurkat lämpiää hakkeella/klapeilla ja kuivuri öljyllä
Myytkö metsää hakkeeksi?
-En, joskus ostan hakepuuta
Urakoitko metsä- tai suoenergiaa?
-En
Myytkö lämpöpumppuja?
-En, enkä sellaista edes omista.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Öljylämmityksen hyötysuhde on noin 90%, eli öljyä voitaisiin säästää korkeintaan 10%, mutta lisäaine vähentää öljynkulutusta 40%. Tämä tarkoittaa sitä, että energiaa syntyy tyhjästä, mikä on fysiikan lakien vastaista. Voitko selittää ?

Ville Valkama

Kysymys on asiallinen, usein toistuva joten olen tämän myöskin useasti selittänyt. Mm. näissä blogeissa:

http://villevalkama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/21618...

http://villevalkama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/21837...

Näistä on sitten moni, kuten Riku Reinikka, Kaj Luukko yms. sankarit keksimään omia satujaan mitä minä olisin kirjoittanut tai väittänyt.

Kannattaa lukea myös Riku Reinikan blogien kommenttikenttiä, niissä olen päässyt korjaamaan yleisimpiä virheajattelumalleja, joita ihmisillä valitettavan usein tulee.

Kiitos kysymästä, antoisaa luku hetkeä.

Ville Valkama

Tietoa kun on, niin ei tarvitse epäillä sanomaansa.

Harmillista, että sitä tietoa ei ole muilla yhtä paljon. Se tekee asiasta keskustelemisen ajoittain erittäin haastavaksi.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

Ville Valkamalla on ihan omat käsitykset fysiikasta.

Sitten kun hän ei saa omille ajatuksilleen tukea, joilla siis myy käärmeöljyään kuluttajille nojaten ilmiöihin jotka ei vaan voi fysiikan lakien mukaan toimia, alkaa hirmuinen itku ja poru siitä kuinka kaikki muut ovat väärässä.

Tämä mies on huijari. Piste.

Ja sen teoriat lämmön siirtymisestä säteilynä pitkin vedellä täytettyä patteriputkistoa on lähinnä vitsi.

Väite siitä että hänen polttoöljynlisäainetta käyttämällä kasvihuoneen ulkoseinistä johtuisi vähemmän lämpöä ulos on jo sen luokan kusetus että tää kaveri pitäis saattaa tutkintaan.

Voin koska tahansa Ville Valkama kutsua huijaria huijariksi.
Jos se sinua itkettää tee rikosilmoitus ja katsotaan pitääkö Turun Pari Oyn markkinointipuheet lämmön siirtymisestä ja rakennuksen ulkovaipan johtumislämpöhäviöiden vähentymisestä polttööljyn lisäaineen vaikutuksesta paikkansa.

Mikäli pitävät rapsahtaa mulle jonkinlainen tuomio jos eivät, olet huijari ja sen sanominen ei ole väärin.

Kokeillaanko? Olen koska vaan valmis testiin. Sinä?

Ville Valkama

Eli toivot että mitä teen sinusta rikosilmoituksen?

Mikset sinä et sitten tee minusta rikosilmoitusta, jos kerran olet niin varma että olen huijari? Taidat vain tykätä puhua suuria ja mustamaalata aiheetta?

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

Minusta sinä olet huijari. Olen kyllä harkinnut sitä että pitäiskö alkaa tutkailemaan voisiko teidän firmasta tehdä jonkun ilmoituksen johonkin vaikka en sattuneesta syystä tietenkään ole teiltä mitään ostanut.. Enkä ajatellut ostaakkaan.

"Lämmön vapautuessa suurelta osin polttoaineesta säteilemällä siirtyy se myös kattilaveteen ja sitä kautta putkistoa pitkin tehokkaammin säteilyn muodossa kasvihuoneeseen" -Turun Pari avoimessa kirjeessään kasvihuoneviljelijöille.

Paskapuhetta.

"PARIn toiminta alkaa öljysäiliössä ja se vähentää lämmönsiirrosta syntyviä häviöitä systeemin taserajoilta, kuten kasvihuoneen tapauksessa sen seinäpintojen läpi kulkeutuvia johtumislämpöhäviöitä."

Todellakin kusetusta.

Ei voi mitään... No can do.

Ville Valkama

"Sitten kun hän ei saa omille ajatuksilleen tukea, joilla siis myy käärmeöljyään kuluttajille nojaten ilmiöihin jotka ei vaan voi fysiikan lakien mukaan toimia, alkaa hirmuinen itku ja poru siitä kuinka kaikki muut ovat väärässä. "

Missä minä olen itkenyt ja poruillut? Kuvaamasi käytös sopii paremminkin sinun omaan toimintaasi.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

Tää sun valivali blogi on just sitä itkua.. Ja VTT sitä ja Jääskeläinen tätä.

Lopeta paskanjauhaminen ja sen käärmeöljyn kaupittelu. Lue vainka aikaskuluksi fysiikkaa. Ei tekis pahaa.

Tai rupee myymään halkoja. Ei oo liian vaikeita ilmiöitä. "Laitetaanko herralle heitto- vai kiintokuutio"

Nooh. Läppä läppä...

Hyvä siitä tulee ku jaksat yrittää. Mut harkitse edes noiden älyttömimpien juttujen poistamista kuten tuo ulkoseinien johtumislämpöhäviöiden pienentyminen. Kato ku se vaan ei mee niinku väität. Eikä toi säteílyn kulku vesiputkessa kattilasta aina kasvihuoneeseen saakka... Katos ku siinä tapahtuu parikertaa semmosià ilmiöitä matkalla.. On pari muuttujaa niin sanotusti...

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #40

Näistä muuttujista voidaan tehdä oma bloki koskien K-arvon määrittelyä eristeteollisuuden toiveiden mukaisesti ja miettiä sitten, että onkohan K-arvotkaan ihan oikein määriteltyjä.

Olen nimittäin kuullut, että testausmenetelmät eivät olisi kovinkaan relevantteja määrittelämään hyödyllistä arvoa.

Mutta se ottaa oman aikansa.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #46

Odotan suurella mielenkiinnolla kun alat analysoimaan materiaalien lämpöteknisiä ominaisuuksia..

Siitä tulee varmasti jännää.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #63
Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #46

Sinähän voit kehittää eristeiden mittaamiseen niin relevantin testimenetelmän kuin haluat. Sitten mitataan tuolla menetelmällä seinän eristävyys silloin, kun lämmitetään öljyllä ja silloin, kun öljyn seassa on lisäainetta ja katsotaan, muuttuuko seinän eristyskyky. Ei tuohon tarvitse eristeteollisuutta tai kansainvälisiä salaliittoja mukaan sotkea.

Ole hyvä ja esitä tällainen parempi menetelmä, niin pääsemme eteenpäin.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #108

Jussi Linjamo mainitsi kansainvälisen salaliiton. Miksi?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #112

Siksi, että hoet salaliitoista aina, kun pitäisi käyttää samoja mittausmenetelmiä kuin muutkin (esimerkiksi hyötysuhteiden laskennassa, seinien eristyskyvyissä tms).

Tuo ei kuitenkaan ole ongelma, koska kenellä tahansa on vapaus esittää hypoteeseja ja tehdä testejä, aivan muista toimijoista riippumatta.

Erityisen helppoa se olisi yritykselle, joka on saanut Keski-Suomen (!) ely-keskukselta 50 000 euroa veronmaksajien rahaa. Sillä kun mittaisi jo monenlaista, tai teettäisi nykyisillä ale-hinnoilla 5 diplomityötä tai 50 insinöörityötä.

https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?proje...

Hankekoodi: A72140
Hankkeen nimi: Turun Pari Oy
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 50 000

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #114

"Siksi, että hoet salaliitoista aina, kun pitäisi käyttää samoja mittausmenetelmiä kuin muutkin (esimerkiksi hyötysuhteiden laskennassa, seinien eristyskyvyissä tms)."

Voisit vähän selventää tätä väitettäsi minun hokemisistani niin voisin korjata tätä virheellistä ajatteluasi.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

Valkaman kusetus pohjaa sellaiseen ajatukseen kun hänen lientään lisätään polttoaineeseen liekin lämpötila kasvaa tuo lisääntynyt säteily siirtyy "säteilyn siirtymisen jatkumossa" lämmittämään kasveja.

Toi Valkaman ilmeisesti itsekeksimä jatkumo tosin kyykkää ensimmäiseen lämmönsiirtto pintaan. No ei ekaan mutta toiseen. Siihen joka on kattilassa vettä vasten. Sen IR-säteilyn intensiteetti ei merkittävästi voi kasvaa koska sen lämpötilassa ei tapadu merkittävää muutosta, koska kattila vettä pidetään vakiona. Lisäksi lämmönsiirtopinnan lämpötila ei voi olla merkittävästi kattilavettä kuumempaa.

Valkaman mukaan tämän lämmönsiirtopinnan lisääntynyt IR-säteily siirtyy lämmitysjärjestelmässä vedellä täytettyä putkistoa pitkin lämmitettävään tilaan, käyttäen lämmitysputkistoa valokuidun tavoin.

No näinhän asia ei tietenkään ole. Vesi ja kattilalaitteiston rakenteet absorbovat säteilyn ja sen energia siirtyy veteen, jossa se kulkee konvektiossa pattereille.

Valkama tykkää esitellä käyrää wikipediasta, josta näkee että vesi ei absorboi niin tehokkaasti kaikkia IR-säteilyn aallonpituuksia. Totta. Lähi-infra läpäisee sen lyhyhyemmässä päässä olevilla aallonpituuksilla. Tolla vaan ei ole asiaan mitään merkitystä, koska tolla alueella säteilyn intensiteetti ei ole sellainen että sillä olisi "lämmityksellistä käyttöä"

Lähialueen infralla, 700-2500 nm on lääketieteen kuvantamisessa käyttöä ja mm hemoglobiini, pulssi ym mitataan tuon alueen IR-säteilyllä. Lähialueen infraa myös käytetään erilaisissa "terveyshoidoissa".

Tässä tuo Valkaman viljelemä kuvaaja.. https://en.wikipedia.org/wiki/Electromagnetic_abso...

Ja normaali älyllä varustetulle ihmiselle tuskin tarvitsee kertoa, että polttoöljyn lisäaine ei voi vaikuttaa ulkovaipan johtumislämpöhäviöihin.

Tässä on kirjoittamani blogit niille joita kiinnostaa. Etenkin niille jotka syystä tai toisesta jopa uskovat noita höpinöitä.

http://rikureinikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23238...

Ja toisessa on Valkaman jutus osoitettu hölynpölyksi ihan kuvien kera.

http://rikureinikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23255...

Ville Valkama

Rikulla jostain syystä ymmärryksellistä vajetta tässä asiassa.

En edelläänkään ymmärrä, että millä kompetenssila väität, että tulipesän veden puoleinen pinta ei emitoi SM-aaltoliikettä eteenpäin järjestelmään?

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

Emittoihan se. Mutta sen määrä ei kasva sun aineella koska sen lämmönouovutuspinnan lämpötila ei kasva koska kattilavesi pidetään vakiona.

Ja vaikka kasvaisi se säteily absorboituu veteen eikä etene säteilynä systeemissä. Se säteilee jälleen kun emittoituu pattereista. Mutta niiden säteilyteho määräytyy niiden emissiivisyydestä ja pintalämpötilasta. Joka taas on riippuvainen verkoston säätöarvoista ei kattilan liekin lämpötilasta.

Ymmärrätkö?

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #61

"Mutta sen määrä ei kasva sun aineella koska sen lämmönouovutuspinnan lämpötila ei kasva koska kattilavesi pidetään vakiona."

Ei toimi noin.

"Ja vaikka kasvaisi se säteily absorboituu veteen eikä etene säteilynä systeemissä."

Näytä kirjallisuuslähde, joka tukee väittämääsi ehdottomasti. Otaniemessä on kirjasto, joka on avoinna kaikille. Matkaa sinulla sinne on n. 30minuuttia.
Viimeistään tässä kohtaa ymmärrät, että olet erehtynyt.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #71

Ei vaan kasva. Ainakaan niissä määrin että olis merkittävää. Muuten se keittää se systeemi. Kattilaveden lämpötila on yksi ohjauksen parametri.

Ennenkuin se kuuma kattilavesi lähtee kiertoon siihen sotketaan, huonetermarien mittausarvojen perusteella, sopivasti annostellen, jäähtynytta paluuvettä. Verkkoon siis ei lähde suoraan kattilaveden lämpöinen vesi. Normaali asennuksissa.

Siis oikein mitoitetuissa laitteistoissa. En tiedä kuinka paljon alitehoinen tuo teidän referenssilaitteisto Fredillä on...

Lähtökohtaisesti kuitenkin yleistettäväksi sopivissa väitteissä käytettävän laitteiston tulee olla oikein mitoitettu.

Ei se voi edetä kun vesi absorboi sen IR säteilyn. Paitsi lähi-inraa ei niin hyvin. Sen intesiteetti ei ole riittävä lämmityskäyttöön, eikä sekään koskaan voisi absorboitua lämmityspattereihin koska ennen sitä absorboituu putkiin mutkissa...

Tästä on ihan turha väitellä.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #72

Tiedätkö edes mitä säteilyn intensiteetti tarkoittaa?

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #79

Joo tiedän. Tuossa olisi pitänyt puhua tuon aallonpituusalueen tehosta. Siis lämmitysmielessä, eikä intensiteetistä, joka on säteilyn teho per pinta-ala. Mutta tuo ei ole asian pihvi vaan se että, tuossa viittaamassasi veden absorbtiokyvyn kuvaajassa, josta siis on havaittavissa että vesi ei absorboi hyvin lähialueen infrapunasäteilyä, nähdään että vedessä kulkee jollain tavalla infra-alueen säteily aallonpituuksilla, 700nm:stä alkaen jonnekin noin 1,5µm:iin asti tai vaikka aina kahteen µm:iin saakka.

Ota huomioon seuraava, kun selvästi lasket tuon aallonpituusalueen varaan tuon teoriasi säteilyn siirtymisestä vedessä.

"Jokainen absoluuttista nollapistettä korkeammassa lämpötilassa oleva pinta lähettää lämpötilansa mukaista sähkömagneettista lämpösäteilyä, joka on sitä lyhytaaltoisempaa mitä korkeampi lämpötila on. Huoneen lämpötilassa olevan kappaleen pinnan lähettämän pinnan lämpö- eli infrapunasäteilyn aallonpituus on noin 8–12 µm."

Eli tuo alue joka vedessä etenee on ilmeisesti aika pirun kylmän kappaleen emittoimaa aallonpituutta. Siksi tuolla alueella ei kaiketi hirveästi ole tekoa lämmityksessä..

Nämä oikeasti lämpimien ja kuumien kappaleiden aallonpituusalueet absorboituvat kyllä veteen ihan tehokkaasti, kuten kuvaajastasi näkyy.

Lähde tuolle lainaukselle on sama jonka olen sinulle luettavaksi suositellut jo aiemmin.

VTT TECHNOLOGY 116
Säteilylämmönsiirron laskennasta, Kari Ikonen.

Joku hyvin säteilyfysiikkaa tunteva voi tarvittaessa ottaa edellä olevaan tulkintaani kantaa. Tunnustan suoraan että ollaan tässä mun asiantuntemuksen ulkopuolella ja joudun nojaamaan kirjalliseen lähdeaineistoon. Mutta noin mä ton ymmärrän..

Tarvittaessa voin kyllä kysyä velipojalta joka on sattumalta säteilykäytön vastaavan johtajan pätevyydet omaava terveydenhuollontekniikan insinööri. Se ymmärtää noi säteilyt paremmin ku minä.. Itse tunnen paremmin rakennusfysiikkaa.

Ja mitä tulee tuohon lämmönluovutuspinnan vedenpuoleiseen pintalämpötilaan...

"Puhtaan lämmönsiirtopinnan lämpötila asettuu lähelle kattilaveden lämpötilaa."

KOTIMAISTA POLTTOAINETTA KÄYTTÄVIEN 0,5…30 MW KATTILALAITOSTEN TEKNISET RATKAISUT SEKÄ PALAMISEN HALLINTA

Vaikka öljy ei ole kotimaista polttoainetta voidaan tuo lähde yleistää myös öljylle. Kotimaisillakin polttoainella päästään sellaisiin polttolämpötiloihin että jos tuo niissä pätee se pätee myös öljyllä. Näin uskallan väittää.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #86

Kun esität lähdeviitteitä, niin voisitko tehdä ne niin, että ei tarvitse alkaa lukemaan koko lähdeviitteen kohteena olevaa teosta läpi, että löytää osoittamasi viittauksen kohteen, jotta pystyy kommentoimaan viittausta?

"Vaikka öljy ei ole kotimaista polttoainetta voidaan tuo lähde yleistää myös öljylle. Kotimaisillakin polttoainella päästään sellaisiin polttolämpötiloihin että jos tuo niissä pätee se pätee myös öljyllä. Näin uskallan väittää."

Et voi väittää faktana mitään sellaista, jota tässä äsken totesit olettamuksen omaisesti.

"Tarvittaessa voin kyllä kysyä velipojalta joka on sattumalta säteilykäytön vastaavan johtajan pätevyydet omaava terveydenhuollontekniikan insinööri. Se ymmärtää noi säteilyt paremmin ku minä.. Itse tunnen paremmin rakennusfysiikkaa."

Kannattaa todellakin kysyä häneltä ja lopettaa tuo päteminen.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #87

Sun kannattaa kuule ihan vaan lukea noita lähteitä..

Tai toinen vaihtoehto on käyttää hakutoimintoa asiakirjassa ja koittaa saada annetusta lainauksesta osuma dokumentissa.

Yritä vielä. Älä luovuta niin helposti. Kyllä ne siellä on..

Sulla kuitenkaan ei ilmeisesti ole parempaa tietoa jonka mukaan noi esittämäni väitteet olisi vääriä.. Jos ja kun näin on niin pitäydyn niissä.

Sulla on sitäpaitsi todistustaakka... Eikö ookki kiusallista?

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #89

Se on Riku niin päin, että koska sinä huusit minua julkisesti huijariksi, kusettajaksi jne., on todistustaakka tässä kohtaa Suomen lain mukaan sinulla.

Se siitä kiusallisuudesta.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #93

Ja todistettu on... Lämpökameralla. Olet kusettaja, paskanpuhuja ja huijari.

Säteilyn eteneminen veden läpi / siirtopinnan lämpötila...

Niitä ei voinut noin tutkimalla erottaa tietenkään toisistaan. Asiaa pitää ajatella kokonaisuutena.

Mieti etenkin kuvaa jossa vesi kiuhumassa loppuun padan pohjalta.

Siirtopinta kuivalla alueella noin 250 asteinen ja alueella jossa pieni määrä juuri loppuun kiehuvaa vettä 98 astetta.

Selitä tuo jos mielestäsi vesi läpäisee IR säteilyä JA siirtopinta vettä vasten voi olla reilusti kuumempi kuin vesi, jolloin sieltä voi saada tehojakin ulos.

Selitä myös miksi lämmönsiirtopinnan muka vettä lävistävä IR-säteilyn osa ei näy viistosti kuvattaessa pohjan alueen korostumisena kuvassa.

Mä olen jo todistanut mittaamalla sun väitteet paskapuheeksi..

Sun asiasi on todistaa miksi asiat ei ole niinkuin mittaukset osoittaa niiden olevan.

Putkessa kuljeva IR säteily oli lapsellisen helppoa todeta paskapuheeksi... Pari kuvaa.

Ei mitään epäselvää.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #96

Voisikohan johtua mittaustekniikasta ja siitä että lämpökamera ei sovellu ko. mittaukseen?

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #89

"Pienillä osatehoilla savukaasun lämpötila laskee, ellei kattilassa ole viimeisen konvektio-osan ohitusmahdollisuutta tai muuta lämmönsiirron tehokkuuteen vaikuttavaa toimintoa. Samalla myös ilmakerroin kasvaa, mikä laimentaa savukaasuja ja alentaa happojen kastepistelämpötiloja."

Ymmärrätkö mitä tarkoittaa tulipesä ja mitä tarkoittaa konvektio-osa? Tiedätkö mitä tarkoittaa happokastepiste?

Viittasit väittämälläsi konvektio-osien lämmnönsiirtopintoihin kiinteän polttoaineen kattiloissa. Niiden lämpötiloilla ei ole mitään tekemistä öljykattilan tulitorven tai tulipesän kanssa.

Viimeistään nyt Riku, se julkinen anteeksipyyntö olisi paikallaan.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #95

Tässä koko kappale. Yrität vedättää lukijoita.

"Alle 1 MW ja 110 o C

Suositus perustuu ohjeeseen /7/. Tähän luokkaan kuuluvia kattiloita ei ole tarpeen rekisteröidä eikä tehdä niille painelaitteen määräaikaistarkastusta.

Painemitoitus on tavallisesti 1,5 …4 bar. Kattilat soveltuvat kohteisiin, joiden lämmitysjärjestelmän syöttö ei vaadi korkeaa lämpötilaa. Ensisijaisina kohteina ovat yksittäiset paljon lämpöä tarvitsevat kiinteistöt kuten esimerkiksi kasvihuoneet.

Puhtaan lämmönsiirtopinnan lämpötila asettuu lähelle kattilaveden lämpötilaa. Kattilaveden matalan lämpötilan takia lämmönsiirtopintojen syöpymisriski on merkittävä. "

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #97

2.3.4 Kattilan lämpötila- ja painemitoitus
Happokastepiste

Kuva 3 esittää rikkihapon kastepistelämpötilan riippuvuutta savukaasun rikkitrioksidipitoisuudesta ja kosteudesta. On arvioitu, että savukaasujen rikkidioksidista 1…5 % hapettuu kattilassa rikkitrioksidiksi (SO3), minkä mukaan turpeen polton savukaasujen SO3-pitoisuus on pyörein luvuin 1…5 ppm ja puun alle 1ppm. Savukaasujen kosteus turvetta ja haketta poltettaessa on tavallisesti 15…25 tilavuusprosenttia ja pellettien poltossa noin 10 %. Kuvan 3 mukaan turpeen poltossa rikkihapon kastepistelämpötilat ovat silloin 120…140 oC , hakkeen korkeintaan 125 oC ja puupellettien enintään 115 oC. Rikkihapon kastepistelämpötilaa ei osata ennustaa tarkasti, mutta vaihteluvälit ja maksimiarvot voidaan arvioida kohtuullisen luotettavasti kuvan 3 perusteella.

Pienillä osatehoilla savukaasun lämpötila laskee, ellei kattilassa ole viimeisen konvektio-osan ohitusmahdollisuutta tai muuta lämmönsiirron tehokkuuteen vaikuttavaa toimintoa. Samalla myös ilmakerroin kasvaa, mikä laimentaa savukaasuja ja alentaa happojen kastepistelämpötiloja.

Puun ja turpeen seospoltossa kastepistelämpötilaa on vaikea arvioida laskennallisesti, koska SO3 reagoi puun tuhkan alkalimetallien kanssa.

Rikkihapokkeen sekä typpi- ja suolahapon kastepistelämpötilat ovat edellä mainituilla lähtöarvoilla alle 70 oC, mistä syystä niistä ei aiheudu syöpymisriskiä, jos kattilaveden lämpötilan säätö (paluuveden lämpötila vähintään 80 oC) ja savukanavien lämmöneristys on toteutettu asianmukaisesti.

19 (50)

Kuva 3. Rikkihapon kastepistelämpötila savukaasun rikkitrioksidipitoisuuden ja kosteuden mukaan. Kuvan oikeassa reunassa olevat kosteudet tarkoittavat vesihöyryn tilavuusosuutta savukaasussa.

Alle 1 MW ja 110 oC

Suositus perustuu ohjeeseen /7/. Tähän luokkaan kuuluvia kattiloita ei ole tarpeen rekisteröidä eikä tehdä niille painelaitteen määräaikaistarkastusta.

Painemitoitus on tavallisesti 1,5…4 bar. Kattilat soveltuvat kohteisiin, joiden lämmitysjärjestelmän syöttö ei vaadi korkeaa lämpötilaa. Ensisijaisina kohteina ovat yksittäiset paljon lämpöä tarvitsevat kiinteistöt kuten esimerkiksi kasvihuoneet.

Puhtaan lämmönsiirtopinnan lämpötila asettuu lähelle kattilaveden lämpötilaa. Kattilaveden matalan lämpötilan takia lämmönsiirtopintojen syöpymisriski on merkittävä.

Käyttäjän tyy kuva
Timo Ylhäinen Vastaus kommenttiin #79

Ville Valkama, Sinä et edes tiedä mitä sähkömagneettinen säteily on, miten se propagoi, miten väliaineet ja säteilyn aaloonpituus vaikuttavat.

Sen olet monesti, omilla sanoillasi todistanut.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #109

No laitappa muutama esimerkki tiskiin.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #109

Poistin Timon Ylhäiseltä oikeudet kommentoida blogejani Puheenvuorossa, koska hän ei useista pyynnöistä huolimatta perustele väittämiään kestävästi. Useimmissa väittämissä perustelut puuttuvat kokonaan.

Palautan kommentointi oikeuden, kun hän on ensin perustellut aiemmin esittämiä väitteitään kuten myöskin tämän väittämän kommentissa nro 109.

Se onnistuu Timo Ylhäiseltä esimerkiksi sähköpostin välityksellä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Eihän tuo 40% ole pahakaan. Ostos-tv:ssä pyörii mainos "Handy Heater" sähkövastuksesta, jonka teho on 300W. Kilpailijan teho on 1300W, minkä vuoksi Handy heater on "jopa 400% tehokkaampi" (älä kysy, miten prosenttilasku tuossa yhteydessä toimii).
Samalla tavalla uutta Lada Nivaa (60kW) voitaisiin mainostaa jopa 600% tehokkaammaksi kuin Mercedes G AMG (400 kW).

Käyttäjän tyy kuva
Timo Ylhäinen

Ostoskanavien hömppä on hömppää, vakiintunut tapa valehdella. En pidä sitä hyväksyttävänä, mutta minkäs teet kun viranomainen ei siihen halua puuttua.

Niiden väiteet ovat epämääräisiä, toisin kuin Turun Pari Oy:n. Turun Parin mainosväittämät on helppo osoittaa valehteluksi.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #52

"Niiden väiteet ovat epämääräisiä, toisin kuin Turun Pari Oy:n. Turun Parin mainosväittämät on helppo osoittaa valehteluksi."

Tuumasta toimeen sitten Timo Ylhäinen. Otappa yhteyttä tieteentekijöihin ja alappa näyttämään asiaa toteen.

Käyttäjän tyy kuva
Timo Ylhäinen Vastaus kommenttiin #54

Niin, Ville. Ei minun tarvitse mitään tehdä, tai mitään näyttää.

Enkä ole mitään vailla. Mutta minulla on sellainen vika, että en pidä valehtelijoista. Varsinkaan en pidä valehtelijoista, jotka käyttävät valetiedettä.

Ja vielä vähemmän pidän valetiedettä käyttävista valehtelijoista, jotka yrittävät hyötyä valehtelustaan.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #57

Ok. Ja mahdollisuus siihen, että olisit erehtynyt on mielestäsi kuinka suuri?

Käyttäjän tyy kuva
Timo Ylhäinen Vastaus kommenttiin #58

Tuotan sinulle, Ville Valkama, pettymyksen. En pysty vastaamaan kysymykseesi, koska en ymmärrä mitä se tarkoittaa.

Ei se sinun vikasi ole, vaan minun.

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä

"[Nettikeskustelijoita] yhdistää sellainen tekijä, että he molemmat tekevät olettamuksia, jotka pätevät jossain tietyssä olosuhteessa tai teoreettisessä tilanteessa, mutta eivät ymmärrä, että termodynaamisen systeemin laajaa kokonaisuutta, jossa energiansiirtyminen on jatkumo.”

Tuosta saa muokkaamalla tiivistelmän tästäkin hölynpölystä. Eli Valkaman väitteistä jokainen erikseen pätee tietyssä olosuhteessa tai teoreettisessä tilanteessa, mutta niillä ei ole mitään tekemistä tavallisten kiinteistöjen lämmitysjärjestelmien kanssa. Tai tämän lisäainetärpätin kanssa.

Ai niin, olivat muuten Valkaman omia sanoja. Ilmeisesti hyökkäys on paras puolustus.

Ville Valkama

Kiitos Tuomo Niemelä kommentistasi.

Eritteletkö ne tietyt olosuhteet ja teoriittiset tilanteet, joihin nyt viittaat minun viitanneen?

Äläkä kiertele, vaan erittele.

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä Vastaus kommenttiin #70

Päinvastoin ei pidä hairahtua keskustelemaan sinänsä todellsista ilmiöistä, jotka eivät liity käsilläolevaan asiaan kuin korkeintaan nimellisesti. Se olisi juuri sitä kiertelyä, johon varmasti haluaisit keskustelun johdattaa. Mutta tähänkin väittelytekniikkaan viittasin jo edellisessä kommentissani.

Kyseessä on lisäaineesi ja normaalit lammitysjärjestelmät. Tekniikan maailman testi osoitti, ettei aineellasi ole mitään vaikutusta, etkä tätä olellisuutta ole pystynyt pois selittämään.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #133

Kiitos loistava kommentti, hyvä kun sanoit tämän.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

Soitin referenssikohteeseen tomaatinviljelijälle S&S Frediin.

Viljelijä oli oikein vilpittömän kuuloinen puhelimessa ja sanoi että mitään muita muutoksia järjestelmään ei ole tehty, ainoastaan ruvettu käyttämään PARI lisäainetta ja kulutus tilalla tosiaan on hänen mukaansa pudonnut tuon 40%. Kulutus on varmistettu polttoaineen toimittajaltakin kuulemma. Numerot on hänen mukaansa oikein.

Varmaa on se, että Valkaman fysiikan tulkinnat ei tätä selitä joten jos näin todella tapahtuu voi kyseessä olla merkittävä keksintö.

Tuon toteaminen pitää kuitenkin onnistua labrassa ja se koe ei edes ole vaikea suorittaa kun on kattilalaitteistot käytössä.

Todella mielenkiintoinen juttu...

Pitäisi kaivaa dataa ulkoilman lämpötiloista tuolta ajanjaksolta. Laitteiston ohjaus on viljelijältä saadun tiedon mukaan sisäilmatermostaatin perässä, myös tuuletus ja käyttövesi on säädetty kuten aiemmin.

Laitteistot huollettu kuten aiemmin ja suuttimet samaa kaliiberia. Laitteistoa ajetaan pääosin täydellä teholla koska hieman alimitoitettu.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

Fredin tapauksessa mahdollista kulutuksen pienentymistä voisi ehkä selittää alimitoitetun laitteiston lyhyemmät käyntiajat... Hypoteesina. Siis mikäli tuo lisäaine tuo lisää tehoa systeemin sisään.

Vastaavat tulokset pitää saada näkyviin normaalissa oikein mitoitetussa järjestelmässä, niin että järjestelmän eri osista kerätään mittaustietoja loggereilla ja mittaustuloksia analysoidaan oikeiden vaikuttavien komponenttien löytämiseksi.

Rinnalla tulee ajaa identtistä järjestelmää ilman lisäaineistusta referenssien saamiseksi.

Olisipa sopivat laitteet niin olisin mielelläni mukana tutkimassa tätä juttua..

Ville Valkama

Sitten soittoa Poltinhuolto Pekka Turuselle ja kysy että miten hänen kattilansa ovat olleet mitoitettu liikekiinteistössä ja omakotitalossa?

Pääset siitäkin päänvaivasta että onko kyse mitoituksesta vai mistä.

Käyttäjän tyy kuva
Timo Ylhäinen

Yksinkertaisin selitys on se, että S&S Fred puhuu puuta heinää.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

No toihan se ois yksinkertaisin selitys, mutta ei se siltä vaikuttanut. Sanoi että ei sillä ole mitään tarvetta kusettaa. Se vaikutti ihan rehdiltä tomaatinviljelijältä. Ei se mitään ennalta opeteltuja fraaseja ruvennut luettelemaan..

Naureskeli itsekkin että ei ymmärrä miten tuo on edes mahdollista. Ja sanoi ymmärtävänsä että tuo epäilyttää..

En tiedä.. Onhan se kummaa jos se siellä muka toimii. Vaikee kuvitella että toimis.

Käyttäjän virtanenanttim kuva
Antti Virtanen

Lähestyn asiaa toisesta näkökulmasta:
Oletetaan, että PARI -aine toimii. Miksi ette ole myyneet sitä jollekin isolle öljy-yhtiölle (Neste/Teboil/Shell/mitänäitäolikaan), vaan "kituutatte" täällä kauppaamassa henkilöltä toiselle?

Aineen toimiessa voi ottaa reilusti exitin firmasta ja jäädä eläkkeelle (tai ainakin veropörssin kärkeen, jos 40% säästöstä saadaan toistettavissa olevaa näyttöä).

Käyttäjän tyy kuva
Timo Ylhäinen

Vastaus: isot energiayhtiöt eivät korvaansa lotkauta huijareiden saduille ja tarinoille. Siksi käärmeöljyä täytyy myydä tietämättömille.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Jos isot yhtiöt saavat ostettua tukusta kerosiinia alhaisemmalla litrahinnalla?

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

Kävin Valkaman kanssa tänään pitkän puhelinkeskustelun ja totean sen pohjalta, että ymmärrän nyt miten Valkama tätä kokonaisuutta ajattelee.

Se teoria on oikeasti mielenkiintoinen, mutta vaatii tuekseen mittausjärjestelyjä joista tuo teoria olisi todennettavissa.

Ja näiden mittausjärjetelyjen järjestäminen tuon teorian pitävyyden selvittämiseksi ei ole aivan yksinkertainen juttu..

Tätä ajatusta ei ehkä kuitenkaan kannata kokonaisuudessaan tyrmätä, mikäli öljynkulutuksen muutos on tosiaan tuota luokkaa kun on ilmoitettu. Ja tosiaan tomaatinviljelijä vakuuttaa asian olevan juuri näin ja vakuuttaa itsekkin hämmästyneensä ja ettei itsekkään ymmärrä miten se on edes mahdollista.

Valkamalla saattaa tuossa ollakkin pointtinsa tosin tuon ilmiön selitys ja vaikutukset vaatii enemmän tutkimista kuin mitä on mahdollista suorittaa ihan kevyesti.

Lähtökohtaisesti kuitenkin se mikä tässä on se ehkä ratkaisevin tekijä on se kattilan lämmönluovutuspinnan lämpötila kun se on vettä vasten. Se kuitenkin on se pinta joka prosessiin päin säteilee. Ja sen säteilyn spektri olisi tiedettävä, jotta voidaan arvioida tai tutkia onko siinä olemassa joku aallonpituusalue joka voi edetä vedessä merkittävissä määrin. Ja voiko vesi ja etenkin sen pintakerros toimia sitä säteilyä heijastavana pintana putkistossa. Jolloin vesi toimisikin "peilinä" ei sitä säteilyä absorboivana aineena..

Korjaan vielä tuota aiempaa viestiäni tuon säteilyn aallon pituuksiin, siis tilanne on juuri niin päin että vettä jollain tavalla läpäisevät aallonpituudet ovat peräisin korkella lämpötilalla säteilevästä lähteestä ei alle huonelämpötilan. Ajatuskatkos. Tuo säteilypuoli kun ei ole mun vahvinta aluetta, mutta kyllä se tästä.

Mitä ensisijaisesti tarvitaan on tieto siitä voiko vettä vasten oleva kappale olla lämpötilaltaan sellainen että se säteilee tuollaisella alueella vai ei. Ja miten vesi todellisuudessa noita aallonpituuksia absorboi..

Tarvittaisiin nyt jonkinlainen taulukko siitä minkälaista aallonpituutta missäkin lämpötilassa säteillään. Jos aktiivisia asiasta kiinnostuneita on niin sellainen ois hyvä löytää jostain.

En ole tarkastanut mutta FLIR ilmeisesti mittaa aallonpituuksia alle 270 astetta lämpötiloista, koska suurempia lukemia siitä ei ole saatu selvästi kuumemmillakaan pinnoilla.

Kuitenkaan tämänkään alueen säteily ei tullut läpi kuvauksessa jossa padan pohjalla oli vain hieman vettä ja pohja osittain kuivunut. Eikö niiden ois pitäny tulla läpi vedestä?

480 astetta on wikipedian mukaan "himmeä punahehku", joka ilmeisesti aivan näkyvän valon rajoilla säteilevän kappaleen lämpötila.

Mun mielestä se pinta ei voi olla merkittävästi vettä kuumempi koska se veisi mun nähdäkseni pohjan pois nestejäähdytykseltä... Eli se mun näkemyksen mukaan energia siirtyy johtumalla veteen niin tehokkaasti että pinnan lämpötila ei voi olla paljonkaan vettä kuumempi.

Edelleen kuitenkin pidän mahdottomana että tuota ainetta käyttämällä ulkovaipan johtumishäviöt pienentyisivät.

Mutta kyllä tästä kannataa Valkaman kanssa pyrkiä käymään keskustelua, ilmiön todentaminen, mikäli se on tosi, on vaikeaa mittausteknisesti...

Mutta on noissa lupauksissa silti sellaisia juttuja joita ei kyllä parhaalla tahdolla voi mahdollisina pitää.

Ehkäpä kuitenkaan ihan kusettajaksi tätä kaveria ei kannata leimata. Ennemminkin kannattaa avoiminmielin lähteä pohtimaan voisiko kuitenkin olla mahdollista..

Kehotankin siis keskustelijoita malttamaan mielensä ja olemaan rakentavia. Valkamaa voisi jokainen yrittää auttaa tämän homman tutkimisessa, oli sen tutkimisen lopputulos mikä hyvänsä. Se ihan selvästi on tuotteensa takana ja vakuuttunut sen toimivuudesta noissa käytännön sovellutuksissa joista hänellä on kokemusta.

Pienenä yrityksenä tuon teorian todistamiseen ei kuitenkaan ole välttämättä taloudellisia resursseja ja mittaustavan miettiminenkin vaatii huolellisuutta.

Tämä teoria siis haastaa myös mittaustekniikan, lähtien aina vedenlämpötilan mittaukseen käytettävän mittapään kyvystä absorboida juuri tuota kyseistä aallonpituutta.

Olenkin lupautunut auttamaan noissa pohdinnoissa sikäli kun mun ymmärrykselle / osaamiselle noissa systeemeissä on käyttöä. Toki viisaampiakin löytyy, mutta aina on kiva haastaa omaa osaamista ja ajattelua.

Edelleen olen hyvin skeptinen asian suhteen. Mutta jännä juttu kuitenkin..

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Hyvä juttu. Juuri näin tätä keskustelua kannattaa edistää.

Itsekin mietin mitä putken sisällä voisi tapahtua liittyen lämpötiloihin, tiheyksiin ja taitekertoimiin. Sukellusveet esim. ajavat vedessä ns. harppauskerroksen alapuolella, jolloin sm-signaalit taittuvat harppauskerroksessa tai jopa jäävät poukkoilemaan harppauskerroksen alapuolelle. Harppauskerroshan on eri tiheyksisten vesikerrosten rajapinta. Tiheysero tulee lämpötilan ja/tai suolapitoisuuden eroista, ehkä muitakin tekijöitä on. Ehkä kaukaa haettua, mutta tuumin niin että voisiko tietyn allonpituuden sm-säteily taittua ja heijastua vedessä sopivasti niin että se oikeasti etenee. Säteilyn lähtökohta on tietenkin putken kuumalta sisäpinnalta.

Jospa tästä joskus saataisiin kolmannen osapuolen tekemät testit. Jo tällä tähän mennessä kertyneellä julkisuudella ja aineen toimivuuden kokeellisella osoittamisella menekki olisi hyvä.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

Jep.

Ja mulla tulee väistämättä mieleen se, että jos vesi edes jollain tapaa läpäisee aallonpituuksia lähellä näkyvää valoa, (himmeä punahehku 480 astetta) paljonko joutuu systeemiin syöttämään tehoa, jotta päästään lämmönluovutuspinnassa noille alueille.. Siis kun se on vettä vasten.

Jos mietitään normaalia kattilalaitteistoa niin vesitilassa oletettavasti kävisi aivan älytön porina kun järjestelmä kiehuisi siinä olisi varmasti varoventtiilit selällään.

Mutta joo, joku taulukko pitäis olla noista aallonpituuksista eri lämpötiloissa, jotta vois verrata tohon absorbtiokäyrään...

Ja sit vielä tulee tossa teoriassa lisää ongelmia siellä sisäilman osalla ja siinä miten lämpö johtuu rakenteesta ulos.. tai ei johdu.

Tässä on kyllä aika monta muuttujaa, myös se että kattilavesi ei sellaisenaan ole kierrossa vaan sotketaan sopivaan lämpöön.. jolloin mikä lopulta olisi se lisä jonka tuo mahdollisesti vedessä kulkeva lämpösäteilyn osuus toisi systeemiin siellä huonetilan päässä..

Mun on vaan todella vaikea nähdä tämän toimivan.

Mutta mistäs näistä tietää..

Tutkimuksia tuo vaatisi..

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

- Putken sisälämpötila on lähellä nesteen lämpötilaa ja se voidaan myös helposti mitata.
- Lämpösäteilyn eteneminen metallilevyn läpi ei ole mahdollista (pl alle 1 mikrometrin paksuuksilla). Tämäkin voidaan helposti mitata.
- Jos ylimääräistä lämpösäteilyä kulkee vedessä, se ei siis pääse sieltä säteilynä karkuun, vaan näkyy radiaattorin suurempana lämpötilana, mikä puolestaan myös voidaan helposti mitata.

Esitetyllä hypoteesilla siis lämpöpatterin pitäisi lämmetä enemmän, vaikka tuloveden määrä ja lämpötila pysyy samana.

Sitten vain patterit seinälle ja arvailemaan, kummassa on säteilytettyä vettä ja kummassa tavallista. Eronhan pitäisi olla varsin selvä, jos kerran 0.6 litraa boostattua öljyä tuottaa saman lämpömäärän kuin litra tavallista.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

Jep samoilla linjoilla.

Tosin Valkaman ajatus ei siis suoraan ole se, että se varsinainen liekin säteily läpäisisi metallia, vaan että korkeammalla liekin säteilyllä kattilan lämmönsiirtopintojen veden puoleiset osat saavuttavat lämpötilat joissa emittoituu veteen tuota IR-säteilyä joka pystyisi siellä edetä absorboitumatta.

Siis kai tuosta joku saisi aikaiseksi ihan teoreettesen mallin, jolla tuon ajatuksen voisi mallintaa. Että paljonko tehoa tuo veden säteilytys oikeilla aallonpituuksilla lämmityskattilan avulla ottaisi.

oma veikkaukseni on että lämmönsiirtolevyn lämpötilan nosto oikeille lämpötiloille jo itsessää vie enemmän kuin mitä säteilystä olisi irtiotettavissa siellä huoneilman puolella.

Mutta edelleen puuttuu se taulukko lämpötiloista ja aallonpituuksista..

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #120

Veden puoleiset osat eivät pääse juuri veden lämpötilaa korkeammalle (mitattavissa), joten säteilylämpötila on esim max 150C (423K). 25 mm putken halkaisijalla se tarkoittaa alle 1 watin tehoa, minkä tehon siis pitäisi vielä säteilynä jotenkin siirtyä toiseen rakennukseen ja kiihottaa siellä lämpöpatterin seinän atomeita.
Mutta kuten todettua, asia on helposti mitattavissa: jos toinen patteri lämpiää enemmän samalla vedenlämmöllä ja -määrällä, sinne tulee energiaa muualta, vaikkapa sitten säteilyn kautta.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #121

Jep. Mä olen ihan samaa mieltä tuosta lämmönsiirto-osien lämpötilasta kun ovat vasten vettä.

Ja sehän tämän koko systeemin ratkaisee että minkälaista säteilyä ylipäätään on mahdollista saada veteen tollatavalla tuotettua.

Ei ainakaan yli 270 asteiseksi voi mennä.. Ja sen alle näkyy tolla mun kameralla. Ja sillä en mähnyt mitään veden läpi tulevaa säteilyä vaikka kuivana sama luovutuspinta loppuunkiehumishetkellä oli noin 250 asteinen. Ja vielä märät kohdat oli vajaassa sadassa asteessa..

Käyttäjän virtanenanttim kuva
Antti Virtanen Vastaus kommenttiin #120

Tämä koko juttu alkaa menemään jo huumorin puolelle ;)

Pyöristellään vähän lukuja tuosta S&S lausunnosta jotta saadaan case suljettua.

Eli polttoaineen säästö 50000kg, joka vastaa energiasisällöltään noin 500000kWh. Jos kasvihuone käytössä koko vuoden, saadaan tunteja 365*24 = 8760. Ja vähän pyöristäen varmuuden vuoksi alaspäin saadaan tehomuutokseksi 50kW.

Siis tämän mainitun sätelytehon tarvitsisi olla keskimäärin vähintään 50kW koko ajan! Kyllä tällä teholla säteilevä putki pitäisi havaita.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #123

Heh.. No näin vois olettaa. :D

Good point.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #123

2827m2 lämmitettävää pinta-alaa kasvihuoneissa sekä tekninentila että pakkaamo.

Ei kannata pyöristellä mitään vaan käyttää lukuja niinkuin ne todellisuudessa ovat toteutuneet.

Maaliskuu 2012 / 2013 oli ennätys kylmä maaliskuu, en muista kumpi oli kysymyksessä.

Kaudella 2016 verrattuna kauteen 2011 eroa viljelykauden pituudessa 2 viikkoa. Satomäärä on 2016 on tullut enemmän kuin 2011. Energiankulutus on ollut selvästi pienempää. Tomaatit kasvavat lämpösummasta. Jos lämpösummaa ei kerry, kasvi kituu eikä yhteytä.

Voi olla että asian pystyy mittaamaan lämpökameralla kasvihuoneella, mutta se ei ole viiden minuutin mittaus vaan vähintään viikkojen seuranta että se saadaan tehtyä luotettavasti.

Voin ilmoittaa alihankkijoille, etteivät häiritse enää Antti Virtasta asiakashankinta puheluilla, jos tämä on ollut ongelmana. Pahoitteluni Antille aiheutuneesta mielipahasta edustamani yhtiön puolesta.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #126

Kiinteistöissä näissä kulutuslaskelmissa yleisesti käytetään ns normeerattua kulutusta joka ottaa huomioon eri vuosien erilaiset lämmitystarpeet.

Mahtaisikohan kasvihuoneen tapauksessa onnistua tuollainen vertailtavauuden parantamiseksi eri vuosien välillä..?

Tossa tietoa aiheesta

http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/energiankayt...

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #127

Tossa on siihen ihan laskentaohje ja esimerkki

http://www.kiinteistoyhdistysoulu.fi/wordpress/wp-...

Kasvihuoneissamitoittavat sisälämpötilat ovat päiväsaikaan 22–24 °C ja yöaikaan 16–18 °C.
Mitoituksessa käytetään yleensä yöajan sisälämpötilaa.

S&S Fredillä sisäilman asetus arvona ollut kuulemma 15 astetta. Eli sen mukaan on toi lasketa varmaan tehtävä. Ja kuulemma siihen ei ole tehty muutoksia.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/6033...

Noista vois ehkä päästä tekemään tohon S&S Fredin tapaukseen normeeraukset joilla nuo seurantavuodet saa noilta osin vertailukelpoisiksi.

Sitten tietenkin pitäis vielä tossa laskennassa ottaa huomioon viljelykausien pituudet, eli poistaa jaksot jolloin ei ole lämmitetty.. On tossa hommaa laskettavaksi, mutta noin se pitäis tehdä että menis oikein.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #120

Fortumin raskaanpolttoöljyn käyttöopas kertoo, että 3. vetoisen tulitorvikatillan tulitorven loppulämpötila on 1058 astetta kattilan kuormalla 10MW (83%). Kattilaveden lämpötila on kirjan mukaan tällöin 118 astetta.

Kiehuminenhan on aina loppu tulema siitä, että neste pääsee ylikuumenemaan. Ylikuumenemista pystyy välttämään nopealla konvektiolla silloin lämpövirta nesteeseen on suuri.

Jos mietitään esimerkiksi kasvihuoneella olevaa tulitorvi kuumavesikattilaa, jossa on kolme vetoa niin tehojakauma täydellä teholla menee suurin piirtein näin 1. veto 55%, 2. veto 35% ja 3.veto 10%.

Tästä voidaan jo tietää, että 3. vedossa palokaasujen lämpötila on matalimmillaan, ja savukaasut ovat poistuessa kattilasta n. 180 – 230 astetta 3. vedon jälkeen ilman PARIa.

Vesikattilassa on kuitenkin käyntijakson päätteeksi puutarhalla 80 - 98 asteista vettä asetetusta ylärajasta riippuen, joka tarkoittaa sitä että jotta tämä 15% tehon siirtymä tapahtuu 3.vedossa ei lämpötila ero saa sielläkään vesipuolella olla mitätön.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #147

Onko kyseessä torven tuli- vai vesipuolen lämpötilat?

Eihän se lämpöjakauma tasainen siinä torvessa voi olla leikkaussuunnassa.

Mutta joo hiffaan kyllä ton mitä tarkoitat.. Joo o. Kaiketi se voi olla jos kattilavesi liikkuu livakasti.

Siellä kasvihuoneella oliko 0,8 ja 0,7 kattilat toinen kevyttä ja toinen raskasta.. Onko muuten vaikutus ollu molemmilla samanlainen?

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

Eikö tuon lämmönluovutuspinnan lämpötilaa vettävasten voisi melko luotettavasti mitata siihen metalliin kiinnitetyllä anturilla jonka lämmönjohtavuus oli mahdollisimman lähellä sen lämmönluovutuspinnan lämmönjohtavuutta. Kuitenkin niin että lämpötila-anturi pääsee vastaavasti jäähtymään veteen, kuten itse mitattava pintakin..

Vai millä sen metallin lämpötilan toteaisi luotettavasti?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #122

Voi mitata ja on mitattu. Anturi voi vaikuttaa veden virtaukseen, joten se on huomioitava.

Putken sisälämpötila ei vain voi kovin paljoa veden kiehumispisteen yläpuolelle nousta, koska yllättäen vesi kiehuu. Jo melko pienellä lämpötilaerolla saavutetaan ns critical heat flux, jonka jälkeen kiehuminen vähentää voimakkaasti lämmönsiirtoa putken seinämästä veteen ja riskit alkavat kasvaa. Se johtuu siitä, että veden ja putken väliin syntyy eristävä höyrykerros.

https://en.wikipedia.org/wiki/Nucleate_boiling

Helpoimmin tuo onnistuu kun otat vesipadan ja hehkutat sitä kaasupoholla tai hitsausliekillä. Termoelementillä voi kyllä mitata putken sisältäkin, jos pakko on.

Huomattavasti tarkempi ja pitkäpiimäisempi selostus aiheesta löytyy lämmityskattiloita käsittelevästi kirjallisuudesta. Ilmoittele, jos löydät jonkun joka on normaalipaineessa onnistunut saavuttamaan edes muutaman sadan asteen pintalämpötilan sisäpuolella ilman, että mitään on räjähtänyt.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #128

Jep.. No näin mä muistelin myös.

Kaikkia termejä vaan ei enää muista.

Tulistimet on sitten erikseen.

Ei tässä nyt kyllä tuon teorian toimivuus kovin todennäköiseltä vaikuta.

Mutta toivottavasti Valkama saa pystyyn sellaisen tutkimuskohteen jossa tuon teorian voi luotettavasti saada mitattua, dokumentoitua ja siten kasaan sen tieteellisen näytön.

Kai sille jotain tukeakin voisi saada jos suunnitelmat projektin mittauskiin ym tarvittavat pohjatyöt on kunnolla tehty.

Ja ainoa tieto mitä olen toistaiseki löytänyt joka edes läheisesti koskee lämmönsiirtopinnan lämpötilaa kattilassa on se että se on lähellä veden lämpötilaa. Ihan niinkuin itsekkin asian näkisin.

Mm. tässä meillä on vahva näkemysero Valkaman kanssa... Ja se on kaiketi aika merkitsevä tuon teorian toimivuuden kannalta.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Onhan se myönnettävä, että tämä menee aika korkealentoiseksi. Mutta jos nuo kulutussäästöt pitävät paikkansa, se suorastaan pakottaa ajattelemaan, mistä on kyse. Joskus on hyvä hieman höllentää ajattelunsa suitsia ja pähkäillä laatikon ulkopuolelta. Silloin voi löytyä johtolanka.

Nyt olisi hyödyllistä tietää ensinnäkin se, onko tästä ollut hyötyä kaikille asiakkaille. Jos jollekin on ollut, ja jollekin toiselle taas ei, mitkä voisivat olla selittävät tekijät. Sitten kokeita kehiin. 40 %:n säästö öljynkulutuksessa täytyy näkyä _jossain_. Ainakaan minä en halua näillä kommenteilla sen kummemmin mainostaa kuin haitatakaan Ville Valkaman liiketoimia. Tulokset puhukoot puolestaan.

Ville Valkama

Tattis, hyvä kommentti on.

Hyötyä tulee kun muutoksen antaa tulla hyödyksi.

Muutoksen pystyy hukkaamaan monella tapaa, yksi on se että säätää ilmamäärän väärin tai jättää polttimen määräaikais huollot tekemättä.

Kun liekin antaa palaa kirkkaasti ja mahdollisimman lyhyenä alkaa muutos toteutua. Sitten on tietenkin edelleen prosessin ohjauksesta kiinni, että ottaako muutoksen hyödyksi vai hukkaako sen johonkin.

Erinomainen tutkimuskohde olisi jonkin teollisuuslaitoksen höyrylauhde prosessi, jossa muuttuvat parametrit osaan kertoa ulkoa.

Pitäisi vaan löytää tälläinen yksilinjainen prosessi Suomesta, jossa ei ole ulkoista lämmöntuottajaa "palvelemassa" asiakasta.

Jos tulee mieleen niin ehdottakaa.

Käyttäjän samivapalahti kuva
Sami Vapalahti

Olen odottanut keskustelun kääntymistä rakentavaan suuntaan ennen kuin kirjoitan omia kommenttejani. Ei ole kenenkään etu nähdä puoliksi tyhjiä mukeja vaan suhtautua asioihin avoimin mielin. Olen tehnyt lämmönsiirtotutkimusta jo useita vuosia, joista viimeiset vuodet kiinnostuneena erityisesti erilaisten pinnoitteiden vaikutuksista lämmönsiirtoon. Pinnoitteet ovat erityinen osa-alue johtuen siitä, että niiden vaikutukset ovat yleensä liittyneet lämmönsiirron säteilykomponenttiin. Säästän sen verran vaivaa googlen käytössä, että lisätietoa minusta löytyy www.rodbay.fi ja pari lyhyttä artikkelia pinnoitteista korkeissa lämpötiloissa löytyy linkedin pulsesta. Voinen myös sanoa ITC-pinnoitteiden tai Superior Productsin Super Therm -pinnoitteen käytöstä käyty nettikeskustelu on ollut vähintään yhtä vähän rakentavaa kuin näiden keskusteluiden mitä Pari-lisäaineen ympärillä käydään. Niin Super Therm kuin ITC-pinnoitteetkin ovat saaneet aivan samanlaisen käärmeöljyn maineen johtuen vieläpä samasta syystä eli tieteellisen ymmärryksen ja voinen sanoa vialä akateemisen maailman takaperoisuuden vuoksi.

Vuodesta 2011 olen tehnyt laajan määrän erilaisia mittauksia liittyneenä korkealämpötilapinnoitteisiin. Vuonna 2013 tein tekniikan edistämissäätiön, Ovakon, Rautaruukin, Outokummun ja Sulzer Pumpsin kattavan tutkimuksen erään heijastavan pinnoitteen vaikutuksista maakaasu-uunin energian kulutukseen. Lyhyestä virsi kaunis: perustuen omiin ja muiden tutkimuksiin tiedän, että pinnoite vähentää seinämien läpi kulkevaa energiavirtaa noin 7 %. Lisäksi pinnoite mahdollisti jäännöshapen pudotuksen 1,7 / tasosta 0,7 % tasoon ilman, että lämmityksen aikana syntyi häkää poistuvan savukaasun lämpötilan alentuessa noin 13 °C. Huomattavaa on, että poistuvan savukaasun lämpötila oli 1083 °C samaan aikaan, kun tutkittavat kappeleet uunissa olivat 1100 °C osoittaen, että voimme saada savukaasujen lämpötilan lämmönsiirtopintoja alempaan lämpötilaan. Tutkimuksessa on useita kohtia, jotka aiheuttavat epävarmuuksia tuloksiin, sitä en kiistä. Rahoitus ja yksin koordinoitu tutkimus ei mahdollistanut sitä tukea, joka olisi tarvittu aukottoman tutkimuksen tekemiseen. Tällaisia aukkoja olivat esim. se, että antureita ei kalibroitu ja uunin rungon lämpötiloja ei mitattu panosuunin jäännösenergian tutkimiseksi. Tuntien erittäin hyvinn lämmityshistorian vaikutuksen energian kulutukseen, tämä pyrittiin vakioimaan tekemällä mittaukset samanlaisin väliajoin. Jos arvioidaan säästöjä, joita pinnoituksella ja jäännöshapen laskulla voi saada aikaan perustuen 7 % energiavirta säästöön ja 1,2 kJ/m³/°C savukaasusäästöihin, ei 1 %-yksikön pudotus jäännöshapessa tuota kuin alle 2 % säästön. Kuitenkin saatu säästö oli 7 %. Voin mielelläni keskustella tarkemmin yksityiskohdista mutta kokeiden tarkoituksena ei ole todistaa vaan toimia motivaattorina lisätutkimustarpeen ymmärtämiselle.

Jos yllä olevaan lisätään tietooni tulleet tulokset Turun Parin lisäaineesta sekä eristyspinnoitteiden käytöstä villaeristykseen verrattuna, joissa villan korvaaminen pinnoitteella on tuottanut 40 50 % hyödyt, avoimin mielin ajattelevalle on tultava tunne lisätutkimustarpeesta asiaan ottamatta kantaa siihen, onko nämä asiat mahdollisia vai eivät. Kaikki nämä ilmiöt mahdollistuisi, jos tekisimme oletuksen, että lämpötiloja mittaamalla emme saa selville kokonaisenergian määrää vaan jokin osa jää mittaamatta. Tässä kohtaa en ala avaamaan käärmeen pesää mitä k-arvo edustaa ja kuinka vajaavaisia nykyiset matemaattiset mallit ovat kuvaamaan lämmönsiirtoa. Yksikertaistan ajatuksen ja sanon, että nykyaikaisilla lämmönsiirtomalleilla voimme ainoastaan kuvata sovitettuja mittaustuloksia parametrejä säätämällä eikä laboratoriomittakaavassa tehdyt kokeet esim. avoliekkiprosesseista ole skaalattavissa vaan mittaukset olisi tehtävä todellisen kokoluokan prosesseissa.

Palataan siihen mitä on mitattu, mitä tosiasioita tunnetaan ja mitkä reunaehdot fysiikka meille asettaa. Antti Vasankari teki DI-työn oulun yliopistossa 2011 aiheena säteilylämmönsiirtoa muokkaavat pinnoitteet korkeissa lämpötiloissa. Tämä työ on ollut erittäin tärkeä osa omien mittausteni ohella muodostamaan sitä teoriaa kuinka pinnoitteita voidaan käyttää energiatehokkuuden ja prosessien parantamisessa. Tämän DI-työn teoriassa esitetään CO2 ja H2O:n emittoivan energiaa hyvin rajallisella määrällä aallonpituuksia. Tämän pohjalta voimme selittää miksi heijastava pinnoite parantaa palamista. Pinnoitteen heijastama energia imeytyy takaisin savukaasuun nostaen sen lämpötilaa ja näin suurentaen sitä fyysistä tilaa, jossa happiatomit saavat polttoaineen poltettua puhtaasti CO2 ilman, että savukaasuun jää häkää. Jos käytettään korkeaemissiivistä pinnoitetta, jossa energia ensin imeytyy pinnoitteeseen ja emittoituu jatkuvalla säteilyspktrillä, iso osa emittoituneesta säteilystä läpäisee savukaasun aiheuttaen kohteiden nopeamman lämpenemisen. Tämä on osoitettu DI-työssä. CO2 + N2 + O2 + H2O -systeemissä saamme siis selkeästi osoitettua muutokset lämmönsiirrossa ainakin korkeissa lämpötiloissa. Kysymykseksi jää mistä johtuu korkeampi lämmitysteho. Yhden matemaattisen selityksen voi tarjota se, että kaasua polttoaineena käyttävässä uunissa jäännöshapen pudotus nostaa liekin lämpötilaa ja samalla J/s eli teho kasvaa liekin palaessa nopeammin. Näin aallonpituusjakauma pakkautuu kohden lyhyempia aallonpituuksia ja voi olla, että lyhyemmät, enemmän energiaa sisältävät säteet lämmittävät nopeammin kappaleen tunkeutumalla syvemmälle materiaalin pintakerroksiin.

Otettaessa tarkasteluun öljyn palaminen ja sen erot maakaasun palamiseen, voidaan esittää hypoteesi, että Pari-lisäaine ja polttimen säädöt aiheuttavat saman ilmiön kuin jäännöshapen pudotus maa- ja nestekaasulla. Siinä jäännöshappea voidaan jopa joutua nostamaan, koska öljyssä on ääreellisiä partikkeita ja palamisaika on pidempi kuin kaasumolekyyleillä. Näin selittyisi liekin parempi kyky lämmittää aivan kuin esitellyssä kaasu-uunin tapauksessa.

Jotta keskustelu voidaan erottaa tuotekeskeisyydestä, oma hypoteesini on, että happiavusteisella poltolla saadaan aikaan samanlaisia hyötyjä kuin edellä mainituilla konsteilla. Sitäkään ei ole kukaan koskaan tutkinut kuinka paljon ilman korvaaminen hapella todellisuudessa säästää energiaa, kun tutkimus tehdään optimoitua järjestelmää vastaan. Hapen vaikutuksista on tehty lukuisa määrä tutkimuksia mutta ikävä kyllä kaikissa tapauksissa vanha järjestelmä on mitattu olemassa olevin parametrein eikä parhaan tiedon mukaan optimoitu ennen mittauksia ja hapen käyttöönottoa. Esimerkkinä optimoinnin vaikutuksista sanottakoot, että vuoden 2013 projektissa ilman pinnoitusta tehty optimointi tuotti 18 % hyödyt ja sen päälle pinnoitus vain 7 %. Jos olisin käyttänyt tuotelähtöistä tutkimustapaa olisin sanonut pinnoitteen hyödyn olleen 25 %. Mahdollisuudet palamisen muuttamiseksi ovat siis olleet olemassa kauemmin kuin pinnoitteet tai Pari-lsiäaine mutta näihin asioihin ei ole kiinnitetty huomiota.

Jos tästä edetään tarkastelemaan toisiopiirejä, ensimmäisenä voidaan todeta, että mittaukset pitäisi kohdistua energiavirtoihin ja näitä mittauksia on harvassa. Erityisen harvinaisia ovat mittaukset, joissa liekin palamista on muuteltu ja sen vaikutuksia tutkittu. Jos hypoteesi on, että lämmönsiirtojärjestelmässä kulkee energiaa myös väliaineeseen sitoutumattomana, koko järjestelmän sisäpinnat muuttuvat oleelliseksi osaksi lämmönsiirtoa. Mikä vaikutus olisi silloin, jos pintojen lämpötilaa saataisiin edelleen lähemmäksi prosessilämpötilaa paremmalla eristyksellä tai sisäpinnat tehtäisiin lämpöä heijastaviksi? Tämä kuitenkin selittäisi eristyspinnoitteen vaikutukset, koska eristyspinnoite hylkii lämpöä muodostaen suuremman esteen lämpövirralle kuin villa hyvin pienen ominaislämpökapasiteetin vuoksi. Hyvä esimerkki vajaasta ajattelusta tutkimuksessa on mm. VTT:ltä löytyvä hot box -laitteisto, jolla määritellään rakenteiden U-arvoja. Siinä energiatehokkuuden määritelmä perustuu häviöiden mittaamiseen, ei rakenteiden kykyyn pitää sisäosaa lämpimänä. Jos sisäpinnat pinnoitetaan heijastavalla pinnoitteella, tulokset ovat hyödyltään lähellä nollaa. Myöskään villan eristyskyky kieltäydytään mittaamasta tällä menetelmällä, koska eristysarvo villan läpi kulkevan luonnollisen konvektion vuoksi on 0. Oikeampi tapa mitata olisi laittaa lämpimään laatikkoon esim. 37 °C asteessa oleva kappale ja mitata energia joka tarvitaan sen pitämiseen 37 °C lämpötilassa kuin mitata energiaa, joka tilan pitämiseen 22 °C tarvitaan. Yleensä tilaa ei lämmitetä sisälämpötilan vaan sisällä olevien kohteiden vuoksi.

Nämä ovat kannanottoja uusien ajatusten ja mittausten tarpeeseen, ei ehdottomia todistuksia ilmiöiden olemassa ololle tai erilaisten tuotteiden toimivuudelle. Olisin iloinen rakentavista ja uusia kantoja avaavista kommenteista, joiden päälle voisin jatkaa oman väitöskirja-aiheeni rakentamista liittyen vajaavaisen ymmärryksemme lisäämiseen lämmönsiirrosta erilaisssa järjestelmissä.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

Sinä kun olet nyt noita vehkeitä tutkinut, niin sulta varmaan löytyy joku mielipide nyt tohon lämmönsiirtopinnan ja kattilaveden lämpötilaeroon tollasessa normaalissa pannussa ja normaaleissa kattilaveden lämpötiloissa. Minkälaisessa erossa sun näkemyksen mukaan suurinpiirtein liikutaan?

"Kaikki nämä ilmiöt mahdollistuisi, jos tekisimme oletuksen, että lämpötiloja mittaamalla emme saa selville kokonaisenergian määrää vaan jokin osa jää mittaamatta."

Jep.. Näin kai sen ois oltava mikäli tuo PARI pelittää.

"Siinä energiatehokkuuden määritelmä perustuu häviöiden mittaamiseen, ei rakenteiden kykyyn pitää sisäosaa lämpimänä."

Ehkä tämä on taas ahdasta ajattelua, mutta eikö tämä ole käytännössä sama asia mikäli systeemiin ei tuoda lisää energiaa jostain ja voidaan olettaa että häviöinä siirtyvä energia on nimenomaan lämpöä?

Siis eikö rakenteen "kyky pitää sisäosa lämpimänä" ole juuri mahdollisimmän pienet lämpöhäviöt, sikäli kun rakenne ei tuo ulkopuolelta energiaa systeemiin?

"Jos hypoteesi on, että lämmönsiirtojärjestelmässä kulkee energiaa myös väliaineeseen sitoutumattomana, koko järjestelmän sisäpinnat muuttuvat oleelliseksi osaksi lämmönsiirtoa. Mikä vaikutus olisi silloin, jos pintojen lämpötilaa saataisiin edelleen lähemmäksi prosessilämpötilaa paremmalla eristyksellä tai sisäpinnat tehtäisiin lämpöä heijastaviksi?"

Kannattaisikohan tätä tutkia esimerkisi ihan käytännön kokeella, valitsemalla mahdollisimman hyvin sisäpinnaltaan heijastavaa putkea testiympöristöön ja sitten vaan mittailemaan patterien lämpötiloja linjan päässä? Noinhan sen olettaisi parhaiten toimivan PARIn kanssa mikäli siellä vesikierrossa tosiaan jotain kulkee nesteeseen sitoutumattomana.

"Myöskään villan eristyskyky kieltäydytään mittaamasta tällä menetelmällä, koska eristysarvo villan läpi kulkevan luonnollisen konvektion vuoksi on 0."

Eipä villaa tulekkaan asentaa tai käyttää ilman ilman kulkua estäviä rakennekerroksia. Villahan "teho" eristeenä nimenomaan perustuu villan kykyyn hidastaa rakenteessa olevan ilmatilan luonnollista konvektiota. Vrt tilanne jossa villan tilalla on ilmaa, joka on hyvä eriste kun ei liiku. Ilman villan konvektiota hidastavaa vaikutusta ilma pyörisi seinärakenteessa lämpimällä puolella ylös ja kylmällä alas. Tuota ilmiotä villalla pyritään estämään. Ts, villa eristyksessä eristetään ilmalla. Tai näin ainakin väitetään...

"Oikeampi tapa mitata olisi laittaa lämpimään laatikkoon esim. 37 °C asteessa oleva kappale ja mitata energia joka tarvitaan sen pitämiseen 37 °C lämpötilassa kuin mitata energiaa, joka tilan pitämiseen 22 °C tarvitaan. Yleensä tilaa ei lämmitetä sisälämpötilan vaan sisällä olevien kohteiden vuoksi."

Eikö tässäkin ole kysymys samasta asiasta? Vaikka oletettaisiin että meillä vaikuttaisi tuossa systeemissä jokin energia joka liikkuu ilman väliainetta, sen on kuitenkin jossain vaiheessa absorboiduttava johonkin jotta se ylipäätään on olemassa tässä systeemissä.

Absorboiduttuaan aineeseen joka on yhteydessä sisäilmaan sen energia tulee jollain aikavälillä johtumaan sisäilmaan, ellei katoa mihinkään muuhun prosessiin. Sisäilmasta se energia siirtyy sitten rakenteen läpi ulos jokatapauksessa jollain aikavälillä. Jos ilmanvaihto jätetään huomioitta.

Systeemissä on kuitenkin tietynlaista "termistä hitautta", kun tarkastellaan kokonaisuutta. Lämmitysjärjetelmän huonetila kompensoinnilla ohjauksessa voidaan ottaa huomioon näitä "ulkopuolisia" lämmönlähteitä, kuten auringon valo ikkunoista ym ym.

Mä en nyt näe että mikä ongelma tuo sisäilman lämpötilan kautta tapahtuva säätö on. Vaikka säteilynä energiaa sisään tulisikin..

Onko siinä joku ongelma?

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä

Jos säteilyenergiaa saataisiin kulkemaan putkissa merkittäviä määriä, lämmittävä väliseinämä kannattaisi muotoilla pallo(?)pinnaksi, joka ohjaisi IR:n sinne ulosmenoputkeen. Samaten mutkien pinnoitukseen kannattaisi panostaa enemmän, kuin suoriin osuuksiin (et nyt ihan tätä tarkoittanut, mutta käsillä olevaan keskusteluun tämä liittyy suoremmin).

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Tietenkin myös vesi kannattaisi poistaa putkistoista, koska siitä on tälle ilmiölle pelkkää haittaa. Nyt meiltä: patteri joka ei ruostu eikä lorise!

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #140

Lorina lienee merkki ilmasta putkissa. Kannattaa ilmata.

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä Vastaus kommenttiin #140

Totta. Liekin säteily kannattaa kerätä suoraan kuituun ja asentaa toiseen päähän ir-lämmittimet. Kunhan Valkama kehittää ainettaan edelleen, voidaan luopua vanhanaikaisista vedenkeittimistä kokonaan.

Käyttäjän virtanenanttim kuva
Antti Virtanen

Ville: Pahoittelen, että olen aiemmin keskustelussa käyttäytynyt hyökkäävästi, mutta voisinko ystävällisesti saada vastauksen vielä yhteen kysymykseen, jonka olen jo aiemmin esittänyt. En kommentoi tätä blogia enää sen vastauksen saatuani.

Paljonko teillä on tyytyväisyystakuun mukaisia palautuksia ja palautuspyyntöjä? Luultavasti et voi luovuttaa numeroita, mutta prosentit käyvät hyvin. Tai edes kategoriat, eli onko yksityisasiakkaista (jotka ovat käyttäneet yli vuoden, eli tyytyväisyystakuun piirissä) tyytyväisiä yli 75, 75-50 , 50-25 vai alle 25% (ja vastaava arvo hylätyistä tyytyväisyystakuupyynnöistä).

Ville Valkama

Kysäisen asiasta reklamaatiovastaavalta ensiviikolla ja palaan asiaan.

Käyttäjän samivapalahti kuva
Sami Vapalahti

Kiitoksia hyvistä kommenteista. Nuo johtumisasiat ovat vielä lapsen kengissä verrattuna siihen miten paljon olen tehnyt töitä uunien sisällä enkä välttämättä halua siihen soppaan sen enempää vielä lusikkaani upottaa. Uskoisin siihen tulevan lisää intoa, JOS pystytään osoittamaan aukkoja nykyisessä, yleisesti hyväksytyssä tavassa arvioida asioita.

Tutkimus vaatii rahaa ja kirjoitukseni tarkoitus on kuvata tämän ongelmakentän laajuutta ja perustutkimuksellista luonnetta, jota ei minun mielestäni saisi jättää yritysten rahoituksen harteille. Olen äärimmäisen huolissani, ollut jo tutkija-aikani ajoilta, todellisen riippumattoman tutkimuksen ja erilaisten standardien vuoksi. Teollisuuden raha pyörittää komiteoissa istuvia ihmisiä niin suoraan työntekijöiden muodossa kuin siellä istuvien professorien tutkimusrahoituksen kautta. En väitä kaikkea tutkimusta ja standardointia puolueelliseksi mutta väitän, että järjestelmä aiheuttaa vapaalle kehitykselle suuren uhan. Mitä enemmän CE-merkintöjä, REACH-vaatimuksia ja erilaisia standardeja vaaditaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä kehityksemme taantuu, koska suuret ideat syntyvät pienissä yrityksissä, jotka uskovat uskomattomiin eikä niillä ole kykyä murtaa liian usein olemassa olevan valtateollisuuden laatimia standardeja.

Olen miettinyt jo jonkin aikaa mahdollisuuksia rakentaa mittalaitteisto, joilla tässä olevaa problematiikkaa voitaisiin tutkia niin lähellä laboratorio-olosuhteita kuin mahdollista tulematta vieläkään itseäni tyydyttävään ajatukseen koelaitteiston toteuttamiseksi. Varmaa on vain, että pitää ottaa ja mitata polttoaineen määrä jonkin asian suorittamiseen ilman, että ensimmäisessä vaiheessa pyritään edes arvioimaan mihin 100 % energiasta kului. Katsotaan vain sitä osaa, joka tiedetään työn vaativan. Jo omassa tutkimuksessani 2013 asetin tavoitteeksi niin suuret vaikutukset, että mittavirheet eivät heilauta todellisten tulosten olemassa oloa vain aiheuttavat siihen ääreellisen virheen. Metallin lämmittämiseen vaadittava energia on tarkasti määritettävissä eikä siihen liity samanlaisia laatuasioita kuin esim. leipomotuotteisiin tai keramiikkaan. Yksi mahdollisuus on hot box -laitteiton modifikaatio sisältämään lämmitettävän kohteen tai viimeksi mietin lämmönvaihtimen läpi toimivaa leipomon poltinkäyttöistä uunia, jossa voisi paistaa metallikappaleita, joiden lämpötila ohjaisi uunin lämmitystä, ei uunin atmosfäärin lämpötila. Tällöin voitaisiin tutkia myös sisäpintojen vaikutusta. Tässä etuina olisivat korkeammat lämpöhäviöt ja sen kautta järkevämpi määrä kuluvaa energiaa. Kun tätä asiaa ajatellaan laajemmin pitäisi erot näkyä öljyn ja lisäaineistetun öljyn lisäksi myös suoraan kaasun ja öljyn välillä. Vähemmän kiinnostavaa ei olisi tutkia asiaa myöskään erilaisilla poltinasetuksilla ilman muita muutoksia samalla polttoaineella.

Syynä empimiseen ja hötkyilyn puutteeseen on, että suunnittelin ja toteutin Meksikossa magneettiseen lämmitykseen perustuvan vesi-ilma -jäähdytyksen tehoa mittaavan laitteiston. Saada se ylipäänsä toimimaan vei noin vuoden 2 tutkijan voimalla ja todellisia tuloksia siitä saatiin 3 vuoden jälkeen. Tämän kokemuksen vuoksi haluan tarkkaan miettiä laitteiston kokoonpanoa ennen kuin sellaista aletaan rakentaa.

Arvostan edelleen perusteltuja mielipiteitä ja avaria ajatuksia!

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

Jos oletan sinun olevan PARIn taustalla jollain tapaa en ehkä ole ihan väärässä?

Ville Valkama

Vapalahti edustaa yhtiötä nimeltä RodBay Oy, tutkijana enemmänkin itseään yksityishenkilönä.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #149

Tiedän joo, kurkkasin sivuja.. Mutta onko teillä yhteistyötä? Enkä tarkoita että sillä olisi mitään merkitystä mihinkään.

Äkkiseltään vaan vaikuttais että vois olla..

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Jos puhutaan 110C vesiputkista ja siinä yhteydessä on tarpeellista todistaa, että lämpösäteilyn heijastumista ja etenemistä tapahtuu mitattavissa määrin tulipesässä 1100 C lämpötilassa, viittaa se aika vahvasti yhteistyöhön - mitään asiayhteyttä kun noilla ei ole.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #151
Heimo Lehtimäki

Tämä Pari Light-kusetus koskee jo jokaista suomalaista, sille on myönnetty 50 000 euroa markkinointirahaa ELY-keskukselta.

Ville Valkama

Heimo Lehtimäki, mihin perustat väittämän että PARI light on kusetus?

Ja mihin perustat väittämän, että PARI lightille olisi myönnetty 50 000 euroa markkinointirahaa ELY-keskukselta?

Selvennykseksi lukijoille tarkennan, että Turun Pari Oy:lle on myönnetty ELY-keskukselta tukea energiatehokkuuden tutkimiseen, max 50.000€ verran. Tuen tarkkaa nimeä en nyt osaa ulkomuistista nimetä, mutta se ei ole nimeltään "markkinointirahaa" .

Tuesta ei ole 6.3.2017 mennessä nostettu senttiäkään. Tuen maksattaminen edellyttää, että kulut on ensin maksettu tuen saajan toimesta täysimääräisesti, jonka jälkeen ELY-keskus korvaa kustannuksista jälkikäteen, max 50% tutkimuksesta koituineista kuluista, jotka laskuilla ja maksutositteilla on todennettava jo maksetuiksi.

Oliko Heimolla vielä jotain lisättävää tähän vai riittikö aiheesta?

Ville Valkama

Tässä hyvä blogi taloudellisen lisäarvon tuottamisesta energialla. Suomi sijalla 17. Meillä on paljon opittavaa kansakuntana.

http://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/accenture...

Rami Rahikkala

Mielenkiintoista keskustelua. Palattaisiinko hetkeksi perusasioiden ääreen? Ville Valkama, voisitko vastata pariin helppoon kysymykseen?

Oletetaan esimerkkikohteeksi öljylämmitteinen omakotitalo, jossa lämmönjako tehdään pattereilla. Minä väitän, että

1. Öljyä poltettaessa sen sisältämästä energiasta siirtyy n. 90% kattilaveteen.

2. Kattilaveden sisältämästä energiasta n. 100% siirtyy huoneilmaan.

3. Kohdista 1 ja 2 voidaan päätellä, että öljyn sisältämästä energiasta n. 90% siirtyy huoneilmaan lämmöksi.

Oletko yhtämieltä näiden väitteiden kanssa? Jos ehdotat, että energiaa siirtyy huoneilmaan lämmöksi pienemmällä kuin n.90% tehokkuudella, niin perustele mihin energiaa karkaa.

Jos järjestelmään lisätään Pari-lisäainetta, miten ylläolevien väitteiden prosentit muuttuvat?

Ville Valkama

Hei Rami,

Lue muutaamaan otteeseen yllä olevat keskustelut läpi ja poikkea tuonne Reinikan bloginkin puolelle tutustumaan jo käytyihin keskusteluihin.

"Jos ehdotat, että energiaa siirtyy huoneilmaan lämmöksi pienemmällä kuin n.90% tehokkuudella, niin perustele mihin energiaa karkaa."

Kiinteistöjen lämmityksessä kaikki energia joka lämmityskattilassa vapautetaan ennen pitkään poistuu termodynaamisesta systeemistä nimeltä kiinteistö. On vain kysymys siitä, että kuinka pitkään energia pysyy taserajojen sisäpuolella.

"Jos järjestelmään lisätään Pari-lisäainetta, miten ylläolevien väitteiden prosentit muuttuvat?"

Yllä olevat prosentit eivät ole energiatehokkuuden näkökulmasta tarkasteltuna kovin oleellisia.

Ota mukaan tekijä aika ja tarkastele sitä, missä muodossa energia on ja mikä sen potentiaali on niin pääset asian ytimeen.

Näin se toimii, sekä Aurassa että Oulussa.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

Tärkein tarkasteltava taseraja on rakennuksen ulkovaippa. Sen läpi johtuviin energioihin tuo lisäaine ei näkemykseni mukaan voi vaikuttaa.

Mikäli patterien lämpösäteily lisääntyisi niin merkittävästi että lämpösäteilyllä siityisi !vesipattereista! niin paljon enemmän säteilyenergiaa rakennuksen sisäpinnoille ilman sisäilman lämpenemistä, siis energian kierron tässä vaiheessa, se sisäpintoihin absorboituva energia johtuu kuitenkin pinnoilta sisäilmaan ja sitä kautta rakenteen läpi ihan vaipan U-arvon mukaisesti. On myös muistettava, että rakennuksen sisällä merkittävä osa absorboivasta pinnasta on nimenomaan ulkovaippaa. Puolet energiasta säteilee heti patterien takapuoleiseen seinäpintaan..

Näin siis normaalissa rakennuksessa.

Mikäli kasvihuoneessa tämän mahdollisen suuremman lämpösäilyn saa kohdistettua kasveille voisi sillä joku teoreettinen vaikutus olla ilman sisäilman lämpenemistä, mutta on kuitenkin muistettava että tuo lisääntynyt lämpösäteily on seurausta patterien pintalämpötilan kasvusta, jolloin myös ilmaan johtuvan energian määrä kasvaa.

Edellä kirjoitettu siis sillä oletuksella että tämä mahdollisesti putkistoa pitkin etenevä väliaineeseen sitoutumaton energia ei läpäise säteilymuotoisena myös pattereita. Jos taas olisi näin, niin oletettavasti se läpäisee sellaisenaan myös ulkovaipan ja muut pinnat. Ja karkaisihan se noin ollen myös patteriverkosta läpi..

Kyllä aika paljon saa tehdä töitä ja mittauksia tuon teorian todistamiseksi. Toistaiseksi en pidä mahdollisena.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #159

Säteilyn osuus lämmön siirtymisessä alkaa tulla merkittäväksi vasta korkeissa 400-500 asteen lämpötiloissa.

Vaikea kuvitella että vesipatterit tai edes kattilan vedenpuoleinen lämmönsiirtopinta voisi toimia noissa lämpötiloissa...

Prosessi- ja ympäristötekniikan
perusta 1t1
SIIRTOILMIÖT
Kaisu Ainassaari, Piia Häyrynen Prosessi- ja ympäristötekniikan osastoosasto Lämpö- ja diffuusiotekniikan laboratorio

Rami Rahikkala

Ymmärrän, että mielestäsi nämä kysymykset eivät ole oleellisia. Voisitko silti vastata? Muotoilen väitteen vielä niin, että voit vastata kyllä tai ei.

Väite:
Yhteen litraan polttoöljyä on sitoutunut X joulea energiaa. Kun esimerkkitalossamme poltetaan yksi litra öljyä, huoneisiin siirtyy 0.9X joulea energiaa. Pari-lisäaineen lisääminen poltettavaan öljyyn ei muuta siirtyvän energian määrää. Pari-lisäainetta käytettäessä yhdestä poltetusta öljylitrasta siirtyy 0.9X joulea energiaa huoneisiin.

Oletko samaa mieltä väitteen kanssa? Voisitko vastata lyhyesti kyllä tai ei, kiitos!

Toimituksen poiminnat