*

Tulitehoa.fi Asiaa energiatehokkuudesta ja kilpailukyvystä

Kummallinen mediamaa Suomi - kuntavaaliehdokas, lue tämä.

Suomessa on kummallinen suhtautuminen innovaatioihin. Innovaatio ei voi olla toimiva tai hyödyllinen, jos VTT tai toimittajat näin päättävät.

He voivat päättää näin, vaikka heillä ei olisi innovaation toimivuudesta tieteellistä tutkimusta tai edes empiiristä kokemusta käytännön sovelluksesta.

Tieteellisen tutkimuksen tuottaminen esimerkiksi yliopistoissa palvelututkimuksena voi olla erittäin hankalaa ja pitkän työn takana, koska yliopistoilla ei välttämättä ole tarvittavia resursseja ja osaamista tuottaa tarvittavia palvelututkimuksia. Jopa kilpailutuksiin vastaaminen tai niistä neuvotteleminen voi osoittautua yliopistoilta mahdottomaksi.

Erään innovaation tutkiminen tieteentekijöiden kanssa on osoittanut vaikeaksi, yhtään palvelustutkimusta ei ole tarjottu lukuisista tarjouspyynnöistä huolimatta. Siitä huolimatta VTT Oy:n tieteentekijät, jotka eivät edes vastaa kyseessä olevan erikoisalan tutkimuksesta Suomessa, voivat sanoa mielipiteinään, että lehdistön epätieteelliset mittaukset ovat päteviä mittauksia todentamaan, että innovaatio ei toimi. Ja että innovaatio ei voi yksinkertaisesti toimia, koska heillä on tälläinen näkemys asiasta, joka ei siis perustu mihinkään muuhun kuin mielipiteeseen.

Suomi on kummallinen maa.  Suomessa tehdään energiapolitiikkaa perustumatta tieteelliseen tutkimukseen, samalla tuhoten metsien biodiversiteettiä ja heikentäen teollisuuden kilpailukykyä. Lisäksi Suomeen tuodaan ”kotimaista polttoainetta” ulkomailta, jotta energiatehokasta fossiilista polttoainetta ei tarvitsisi käyttää.

Tämä vahingoittaa Suomen kilpailukykyä sekä köyhdyttää Suomen kansantaloutta rajummin kuin fossiilisten polttoaineiden hankinta olisi kustantanut.

Monet fossiiliset polttoaineet ovat energiatehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä kuin puuhake, pelletti ja turve. Tätä ei ole tutkittu tieteellisesti ottaen huomioon kaikki tekijät, jota todelliseen energiatehokkuuteen liittyy, joten olemme voineet kotimaisuuteen vedoten väittää, että metsien ja soiden polttaminen kohentaa suomalaista kansantaloutta vaikka vaikutus on todellisuudessa täysin päinvastainen. Tähän tulee pian muutos.

Median suhtautuminen energiatutkimuksen puutteeseen ja seuraamiseen on ollut hälyttävän heikkoa. Asiantuntijoiksi hyväksytään ketä tahansa, joka on töissä virassa valtiolla tai valtion omistamissa osakeyhtiöissä. Virassa olevan mielipide on medialle faktaa.  

Mutta asiantuntija ei ole asiantuntija innovaatioissa, jos hänellä ei ole edes käytännön kokemusta innovaatiosta. Mielipide ilman faktoja ei ole asiantuntijuutta. Tutkimus on yleensä empiiristä kokeilua, jota tapahtuu muuallakin kuin pelkästään laboratoriossa. Jos ei ole edes empiiristä kokeilua, ei voi esiintyä asiantuntijana kommentoimassa innovaatiota, koska mielipide ei ole sama kuin fakta saati tieteellinen tutkimus.

Tätä seikkaa toimittaja Niklas Fägeström ei YLE Svenskan uutisia kirjoitellessaan tunnu ymmärtävän.*

Otava Median toimittajat Kyösti Isosaari (melkein valmis kemisti – ”never graduate”) ja Juho Huttula eivät ole välittäneet totuudesta tehdessään kaupallista artikkelia suomalaisesta innovaatiosta. Kyösti Isosaari on valehtelija.  

Hänen tapansa toimia tehdessään artikkelia ja tutkimuksia Turun Pari Oy:n tuotteista ovat olleet asiattomia ja tarkoitushakuisia. Lokaa piti päästä heittämään hinnalla millä hyvänsä. Hinta on kova.

Liekö taustalla Öljyalan keskusliitto ja määräävän markkina-aseman jo pitkään jatkunut väärinkäyttö, jota KKV ei näyttäisi tutkivan vaikka Suomen laki näin määrää? Käsi on ennenkin ollut Neste Oilin lompakolla.

Voihan lautakasa sentään!

 

Ystävällisin terveisin,

Ville Valkama

050 525 74 52

 

P.S.

Kaikkiin väittämiin löytyy todisteet. Nyt olisi aika herätä ja kääntää Suomen kansantalous todelliseen nousuun.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Ota hyvä mies yhteyttä Fraunhofer-instituuttiin.Ehdit hyvin sopia tapaamisesta vaikkapa Hannoverin teknologiamessuilla kuluvan kuun lopulla.

Ville Valkama

Tässä oli Jussi Linjamon kommentti, joka ei varsinaisesti liity aiheeseen, koska Jussilla on omia käsityksiä, jotka eivät pidä paikkaansa.

Jussi Linjamolla on ollut ongelmia ymmärtää lukemaansa enkä jaksa alkaa korjaamaan hänen väärinkäsityäksiin tässä blogiartikkelissa.

Jussi voi kirjoittaa aiheesta oman blogin ja voin tulla kommentoimaan sitten sinne, kun on aikaa tai mielenkiintoa väitellä Linjamon osaamisesta.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Onko näissä kyse samasta puutarhasta?

http://rikureinikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23255...

Eli kommenttisi numero 86.

http://puutarha-sanomat.fi/wp-content/uploads/2017...

Mikä on satomäärän yksikkö? Lukemat poikkeavat toisistaan.

Ville Valkama

Mitkä lukemat poikkeavat toisistaan?

Satomäärää voi ilmoittaa kahdella tavalla käytännössä.

Absoluuttisina kiloina per satokausi tai sitten kiloina viljelypinta-alaa kohden. Viljelypinta-ala vertailussa on joka vuosi sama, 2827m2.

Poikkeama hävisi?

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Eka linkin kommentissasi nro 86 satomäärät noin 29...37, yksikkö kenties tonneja? Toisessa linkissä, jos lukee vasemmanpuoleiselta pystyakselilta lukeman, se on eri.

Esim. vuosi 2012 29,90 (yksikkö tuntematon)
Ja kuvaajan lukema samalta vuodelta noin 84000 (kg?)

Asia ei minulle kuulu, mutta jos joku halua mielenkiinnosta laskea liikevaihdon, tilikauden tuloksen, tomaatin myyntitulojen ja öljynkulutuksen suhteita toisiinsa, on olennaista tietää satomäärä. Vaikka emme tiedä puutarhurin muusta kulurakenteesta ja investoinneista, öljy on sen verran merkittävä kustannustekijä, että 40 %:n säästön kulutuksessa luulisi näkyvän viivan alla.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Eli jatkan vielä, 84000 kg/2827 m2 = 29,7 kg/m2. Eli toisessa kg ja toisessa kg/m2. Asia selvä.

Ville Valkama

Yksikkö luvulle 29,90 on Kg/m2. Laskutoimitus satomääräksi on siis 29,90 Kg/m2*2827m2 = 84527,3 Kg.

Huomioi, että neliösadossa voi olla desimaalien pyöristyksiä joten jonkun kilon heitto absoluuttiseen satomäärään voi tulla. Absoluuttinen satomäärä on sama kuin myydyt tomaatit.

Tomaatin tuottajahinnoissa on vaihteluja, joten jos haluat myyntituloista jotain kysyä niin kysy S&S Frediltä suoraan. Tuottajahinnoissa olisi kuulemma paljon parantamisen varaa.

Myös kulurakenteen muista muutoksia kannataa kysyä suoraan S&S Frediltä, mutta käsitykseni mukaan mm. lannotteiden hinnat ovat olleet nousussa.

Ville Valkama

"...öljy on sen verran merkittävä kustannustekijä, että 40 %:n säästön kulutuksessa luulisi näkyvän viivan alla."

Ostetut ja viljelykauden aikana kulutetut energiamäärät voi tarkistaa suoraan kirjanpidosta ja palautetuista energiaveron määristä.

Ei tarvitse rakentaa monimutkaista yhtälöä muuta kautta.

Toimituksen poiminnat